Ämyri [Tanssipaikat] (Lurjus 2004-08-24 10:32)
DMalone:"Edellisen "suuren pakkikeskustelun" aikana sivusin samaa asiaa, silloin ei kukaan ottanut kantaa, ehkäpä nyt?"
No minä tartun syöttiin tällä kertaa! :)
"Minä lähestyisin asiaa siltä kantilta että jokaisella ihmisellä on itsemääräämisoikeus (poikkeuksena kai holhouksen alaisena olevat), ja tämän takia oikeus myös sanoa ”ei”."
"Mutta: Entä jos tanssipaikkakäyttäytymisen ”säännöstöön” kuuluukin että ”ei” sanotaan vain tietyissä ennalta määritellyissä tilanteissa? Katsotaanko että henkilö sitoutuu tansseihin tullessaan noudattamaan näitä sääntöjä?"
Niin, ensinnäkin haluan sanoa, että nykyinen tanssietiketti sinänsä on hyvä, mutta sääntönä se on mielestäni tarpeettoman jäykkä. Se ei ota huomioon sitä, että mikä jollekin ihmiselle on siedettävää käytöstä, voi olla toiselle ihmiselle erittäin epämiellyttävää.
Enkä kyllä mitenkään voi ymmärtää sitä, että varsinkin naisten itsemääräämisoikeus halutaan tanssilavoilla alistaa lavaetiketin alle. Kyllä asia minun mielestäni pitäisi olla juuri päin vastoin. Kuten Pia M aiemmin kysyi, jos vastakkain asetetaan ihmisen itsemääräämisoikeus ja lavaetiketti, ei ole epäilystäkään kumpi vie minunkin mielestäni voiton.
Mielestäni lavaetiketin ja itsemääräämisoikeuden välinen ristiriita ei loppujen lopuksi ole kuitenkaan kovinkaan suuri. Mielestäni ainoastaan juuri tämä nykyisen lavaetiketin jäykkyys saattaa joskus aiheuttaa ristiriitatilanteita.
Nykyinen tanssietikettihän pakkien osalta kuuluu: "Tanssiinkutsusta kieltäytyminen ilman syytä on epäkohteliasta, mutta kaikki eivät piittaa kohteliaisuudesta. Miehen humalatila, epäsiisteys ja etiketin vastainen käyttäytyminen ovat päteviä syitä kieltäytymiseen."
Minä näkisin em. lavaetiketin kohdan mielelläni muotoillun esim. seuraavasti (kursivoinnit allekirjoittaneen lisäyksiä):
"Tanssiinkutsusta kieltäytyminen ilman syytä on epäkohteliasta, mutta kaikki eivät piittaa kohteliaisuudesta. Miehen tai naisen humalatila, epäsiisteys ja etiketin vastainen tai muunlainen haettavan kannalta (erityisen) epämiellyttävä käyttäytyminen ovat päteviä syitä kieltäytymiseen."
(Laitoin tuon sanan "erityinen" sulkuihin, kun en keksinyt siihen sanaa, joka täsmälleen vastaisi minun ajatustani asiasta. Ajatukseni on siis sellainen "epämiellyttävä käyttäytyminen", joka ylittää haettavan tietyn sietorajan ja joka sietoraja voi olla eri ihmisellä hieman eri paikassa.)
Kuluisiko tämän kaltaisella etiketillä ensimmäinen Finkkujen soittama rumba pakituksiin? Tuskin. Jos tanssietiketti muutettaisiin edellä mainituksi, sitä tuskin lavoilla huomaisi mitenkään. Se voisi olla kuitenkin helpotus esimerkiksi sellaisille tanssimista aloitteleville nuorille naisille, jotka tulevat tansseihin viihtymään, mutta jotka joutuvatkin yllättäin nykyistä lavaetikettiä noudattaessaan sietämään heille epämiellyttävien hakijoiden piinaa.
Kyllä mielestäni etiketti tulisi vastata mahdollisimman hyvin sitä todellisuutta, mikä lavoilla on. Minun on aika vaikea ymmärtää, että esim. joltakin protanssijalta voisi edellyttää, että hän olisi valmis uhraamaan koko tanssi-iltansa viihdyttääkseen meitä juuri perusaskeleen osaavia seuratanssijoita tai aloittelijoita. Tämähän on nykyisen tanssietiketin mukaan täysin mahdollinen tilanne. He varmasti tekevät tätä mielellään osan iltaa, heille sopivaksi katsomansa määrän, mutta kyllä se raja jossain tulee vastaan.
En myöskään voi kuvitella, että juuri tanssilavakulttuuriin ensiaskeleita ottava lukiolaistyttö viettäisi tanssi-iltansa viihdyttämällä toistuvasti hakevia vanhempia, sinänsä fiksuja miehiä nauttimatta heidän seurastaan mitenkään. Tällaisesta tilanteesta minulla on jopa suhteellisen paljon aivan omakohtaisia havaintoja.
Voisin kertoa tässä myös omakohtaisen kokemuksen viime kesältä, jolloin minulla oli lähellä nykyisen tanssietiketin rikkominen. Minua nimittäin haki eräänä iltana nainen, joka asenne minuun oli todella alentava. Sain siitä kuulla koko tanssimme ajan. Minua suorastaan inhotti. Toki minä tanssin silloin tällöin lievästi epämiellyttäviä tansseja (sehän on aivan normaalia), mutta tämä ylitti tällaisen "lievän epämiellyttävyyden" täysin ja totaalisesti. Kuitenkaan nainen ei ollut humalassa ja oli muuten käytökseltään aivan fiksu, joten pakit nykyisen tanssietiketin mukaan olisivat olleet täysin poissa laskuista.
No sinä iltana minä päätin oman tanssi-iltani muista syistä aika aikasin ja poistuin paikalta. Jos olisin paikalle jäänyt, olisi ollut suorastaan todennäköistä, että kyseinen nainen olisi tullut minua toistamiseen hakemaan. Hyvin todennäköisesti olisin antanut pakit, niin pahalta hänen käytöksensä minusta tuntui. Tämä oli minulle hyvin tyypillinen tilanne, jossa minulla itsemääräämisoikeus menee nykyisen lavaetiketin ohi.
Tällaiseen olen törmännyt kuitenkin aika harvoin, mutta kuitenkin joskus olen tällaisen tilanteen eteen joutunut. Ylipäätäänkin tämä pakkiongelma on mielestäni lähes yksinomaan naisten ongelma. Normaalista illasta kun miesten hakua on suurin osa. Ja ylipäätäänkin miesten käytöksessä on suurempia puutteita kuin naisten käytöksessä.
Minä uskon lopulta ihmisten fiksuuteen. Uskon erityisesti tanssijoiden fiksuuteen. Kyllä minä luulen, että suurimmalla osalla heistä, jotka nykyään pakkeja vastoin nykyistä lavaetikettiä jakelevat, on heille painavat syyt kieltäytyä tanssista. Harva heistä tekee sitä ylimielisesti ja perusteetta. Ja ne jotka pakkeja jakelevat ylimielisesti, kevytmielisesti tms. tavalla, tekevät sen, oli tanssietiketti sitten mikä tahansa.
Ja aika hassua on mielestäni se, että tässä pohditaan sitä, onko joissakin tilanteissa oikeutettua sanoa kohteliaasti "kiitos ei". Samalla tätä lavaetikettiä kuitenkin kierretään toisella tavalla. Esim. juuri pakoilut tanssirivissä hakijan lähestyessä tai naamapakit nähdään paljon hyväksyttävämpinä toimintatapoina. Toki minä ymmärrän tässä sen hienotunteisuuspuolen, mutta toisaalta minä näen ne yhtä lailla tanssista kieltäytymiseksi ilman tanssietiketin tarkoittamaa hyväksyttävää syytä.
Pakkikeskustelu lienee tämän palstan eräänlainen "Lähi-itä" eli aika räjähdysherkkä aihe. Toivon omalta osaltani, että vuoropuhelu täällä ei olisi yhtä synkkä. Ja vaikka erilaisissa näkemyksissä ei mihinkään kompromissiin päästäisikään, toivon, että vuoropuhelu aina hieman auttasi ymmärtämään niitä ehkä itselle vieraampia lähtökohtia ja erilaisia lähestymiskulmia. Jos näin tapahtuu, se on jo paljon se.