KUTSU nuorten ja lasten tanssiasioista kiinnostuneille aktiiveille! [Tanssijat] (Pia M 2004-03-02 18:51)
Kas niin, tässä yhteenveto palaveristamme. Johannes toimi kirjurina, mutta kiirehti hiihtämään sellaista vauhtia että hänen muistiinpanojaan en tähänsaanut ;-) täydennystä siis tulossa myöhemmin.
Alla mainituissa osaprojekteissa on mukana yhteys/vastuuhenkilöt, joihin voitte olla yhteydessä jos aihe kiinnostaa. Pyydän taas aktiivisuutta! Yhteydenotto ei sido teitä mihinkään, mutta ideat ja vinkit ovat kullan arvoisia. Ja toki vapaaehtoistyö kelpaa aina!!
Jos mieleenne tulee uusia tapoja, joilla nuorten ja lasten tanssiharrastuksen kehittämiseen ja lisäämiseen voisi vaikuttaa, voitte olla yhteydessä allekirjoittaneeseen (Pia M).
Mukana olivat:
- Pia M
- Pixu
- Johannes
- Hambi
- Marcos
- Kuopus
- Maalaisvaari
- Raisa-Tiina Lahtinen, tanssinjärjestäjien edustaja
- Johanna Lahtinen, Swing Teamin nuorisovastaava
- lisäksi kaksi Tanssipartner-koulun oppilasta
Alussa käsiteltiin off-topic Kuopuksen projektia "Tanssien Utsjoelta Helsinkiin". Erään palsta-aktiivin tekemän perusteellinen suunnitelma oli mainio, ja itse olen ainakin valmis humppaamaan auton lavalla vaikka koko matkan hyvän asian puolesta!
Tempaus kaipaa myös paljon vapaaehtoisvoimia, joten kaikki majoittajat, ruokkijat, kuljettajat ("Charterdriver"??!), huoltajat, terveydenhoitajat kautta tanssivan Suomen, huomio! Yhteys Kuopukseen!!
Itse agendaan:
1. Koulujen tanssinopetus
1.1 Keskusteltavaksi:
Tapio Korjus, Seinäjoen paritanssiseminaari. Suomessa kehollisen ja mielen sivistyksen lama, olemme keskittyneet vain tiedollisen sivistyksen jakamiseen. Kuitenkin jo antiikin aikoina sivistykseen katsottiin olennaisena osana kuuluvan tanssitaidon. Voitaisiinko siis tanssia lähestyä laajemminkin opetuksessa kehollisen ja mielen sivistyksen kautta? Kuuluuko tanssin opetus lopultakaan vain liikunnanopettajille? Tanssi – mihin kaikkeen se liittyy?
Keskustelimme tovin siitä, kuinka esimerkiksi kouluissa nykyään on mahdollista suunnitella useampia oppiaineita koskevia projekteja, joissa hyödynnetään samaa teemaa. Teema ”tanssi” liittyisi suoraan tai epäsuorasti mm. seuraaviin aiheisiin:
- Liikunta
- Musiikki
- Perinne
- Historia
- Kulttuuri
- Uskonto
- Estetiikka
- Tapakasvatus
- ...
On muistettava, että tanssi käsitteenä on paljon laajempi kuin vain meidän lavatanssimme!
1.2 Eri oppiaineiden ideapankki www.edu.fi:ssä (tulossa)
Peruskoulujen ja lukioiden opettajille tarkoitettu tieto- ja ideapankki suunnitteilla ja osin jo pilottivaiheessa. Myös tanssia koskevaa materiaalia on mahdollista kerätä tänne: linkkejä, mahdollisia yhteistyötahoja, erilaisia projektiehdotelmia. Voimme myös miettiä uusia toimintatapoja ja –malleja.
Materiaali kannattaa luokitella seuraavasti:
- ne opettajat, jotka itse haluavat opettaa tanssia
- ne opettajat, jotka eivät itse halua opettaa tanssia mutta haluavat tarjota mahdollisuuden oppilailleen
- sekä kaikkia opettajia hyödyttävä materiaali.
Vastuuhenkilö: Johannes
1.3 Tanssiseurojen esittäytyminen
Koulut ottanevat mitä todennäköisimmin suurella riemulla vastaan tanssiseurojen esityksiä ja lajiesittelyjä, joiden avulla liikunnan opetuksen yhteydessä nuorille voisi luontevasti avautua paritanssin innostavuus.
On huomattava, että esiintyjien tulee myös olla nuoria, ja että touhun tulee näyttää hauskalta ja helpolta. Ei siis mitään showta, mieluummin tavallisen nuoren näköisiä tanssijoita tanssimassa niin, että näkyy että heillä on hauskaa, ja niin että touhu näyttää opittavalta.
Jos esityksen yhteyteen halutaan kytkeä tanssin opetusta, tulee opetus olla ennen esitystä. Muuten rima nousee liian korkealle. Mieluummin siten, että oppilaat voivat esityksestä tunnistaa elementtejä jotka ovat juuri oppineet.
Kyseessä on nimenomaan tanssiseurojen aktiviteetti, sillä tanssikoulut toimivat kaupalliselta pohjalta ja ottavat maksun esittelystä. Jos tavoite on asettaa kaikki koulut samalle viivalle, on lähdettävä siitä että kaikilla kouluilla on varaa tanssiesittelyyn.
Todettiin, että jos tanssia ei ole ala-asteella käsitelty mitenkään, on sen esille ottaminen yläasteella merkittävästi haastavampaa. Todettiin myös, että tanssinohjaajan ei tarvitse aina olla lasten oma opettaja (joka on toisaalta turvallinen), vaan esim. saman koulun vanhemmat oppilaat jotka harrastavat tanssia (ei autoritääristä ylhäältä sanelua).
Vastuuhenkilö: Pixu
1.4 Lehtiartikkelit
Aineopettajajärjestöjen lehtiin kannattaisi kirjoittaa paritanssin merkityksestä kertovia artikkeleita, joiden virittäminä aineopettajat voisivat enemmän innostua tanssin sisällyttämisestä omaan opetukseen nimenomaan nuorison liikuntakasvatuksen tueksi. Liittojen lehtiä ovat mm. Koululiikunta-lehti (http://www.kll.fi/lehti.htm) ja Liikunnanopettaja –lehti (http://www.liikunnanopettajainliitto.fi/)
On myös muistettava kohta 1.1 eli tanssia tulee tarkastella laajemmassa asiayhteydessä, ja muutenkin kuin paritanssin kannalta. Minkä kaikkien aineiden opettajiin voisimme lehtien kautta vaikuttaa?
- Artikkeleiden ideointi ja kirjoittaminen, yhteydet lehtiin
Vastuuhenkilö: Marcos
1.5 Liikunnanopettajille suunnattu perehdytys
(keskusteltu laajalti aiheesta, ei poikinut välitöntä konkreettista jatkoprojektia)
2. Vuori ja Muhammed
Sopivan kädenalitanssin (hustle, bugg, muu?) muokkaaminen diskoihin ja diskokappaleisiin sopivaksi. Pilotoivan seuran valinta, tuntien suunnittelu, markkinoinnin suunnittelu. Mietittävä myös, kuinka ja missä vaiheessa kyseinen tanssiopetus linkitetään ”puolihuomaamatta” muihin paritansseihin.
Koe-esittely tarkoitukseen sopivassa paikassa viikonloppuiltana normaaliyleisön seassa ”bailaten”, reflektointi. Jos vastaanotto myönteistä, vastaavantyyppisiä tempauksia muutama lisää. Aktiivinen näkyminen diskoissa tärkein markkinointitapa. Imagomarkkinointia!!
Ideana se, että viedään paritanssia nuorille tuttuun ympäristöön nuoria kiinnostavalla tavalla.
Palaverissa aihe nöksähti keskustelun polveilemiseen. Varsinaisen palaverin jälkeen todettiin, että Pixu ja Pia M jatkavat idean kehittelyä yhteistuumin. Ensi vaiheessa tavoitteena on kerätä kokemuksia siitä, millaisen vastaanoton iloisesti buggaava / diskojiveävä joukko diskossa saa. Avainkysymys on jälleen tanssijoiden oikea ikä, tanssitaito ei ole keskeisin vaikkakin itse tanssilaji toki pitää olla tunnistettavissa. Tässäkin touhun pitää olla ensisijaisesti opittavan näköistä, ei siis akrobatiaa tai kilpatason BW:ta.
Lisäksi Hambi toi esille omana esimerkkinään opiskelijabileet (esim. goom), joissa käyvät opiskelijat mielellään ottavat eri tyyppisiä haasteita vastaan. Tanssin opetus ko. bileissä saattaisi saada hyvän vastaanoton. Laitetaan korvan taakse, viedään eteenpäin kun opiskelijabileet tulevat taas ajankohtaisiksi.
Vielä yhtenä kohteena esitettiin mm. lasten ja nuorten kesäleireillä järjestettäviä diskoiltoja.
Yksi pilotti saadaan 25.3. kun Terpsikerhon junnut käyvät buggaamassa nuorisodiskossa. Tässä yhteyshenkilönä Ansku..
3. Nuorisolippujen hinnoittelu
Lavoille ja kursseille nuorisohinnat erikseen. Monesti mainittu esim. että opiskelijan talous ei kestä nykyisiä lavalippujen hintoja.
Pia M laatii kirjelmän joka toimitetaan mm. Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitolle sekä muille ao. tahoille. Kirjelmän allekirjoittajana toimivat suostumuksensa mukaan palaverin osallistujat. Kirjelmässä kerrotaan lyhyesti projektistamme, ja vedotaan huvijärjestäjiin nuorisolippujen hinnoissa.
Eri vaihtoehtoja olisi perinteisten opiskelijakortilla/iän perusteella saatavien alennusten lisäksi mm. kahden leiman antaminen yhden sijasta (kortti täyttyy nopeammin, kannustaa käymään muinakin iltoina kuin suurten tähtien paikalla ollessa), sekä ”kaveri mukaan samalla hinnalla” –teema.
4. Raittiustyö
Keskusteltiin lyhyesti yhteistyökuvioiden suunnittelemisesta esimerkiksi Elämäntapaliiton vanhempaintoiminnan kanssa. Mietinnän asteella, kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Raisa-Tiina Lahtiseen, yhteystiedot Pia M:ltä.