Paritanssiseminaari... [Tanssijat] (Pia M 2004-02-16 11:52)
Nämä ovat muitsiinpanoni paritanssiseminaarista 20.2.2004 Seinäjoelta. Olen liittänyt ne tähän aika lailla "as-is", stilisoimatta, kiinnostuneet jaksanevat lukea lävitse. Kommenttini ovat kursiivilla välissä. Matti täydentänee tätä omilla kommenteillaan jahka saa ne valmiiksi, tämä on vain kooste niistä asioista jotka henkilökohtaisesti koin hyviksi kirjata ylös.
Työryhmä vetoomuksen laatimiseen:
- Heikki Kahila
- Ari Virkamäki
- Sakari Kesonen
- Martti Metsäketo
- Maarit Niiniluoto
- Tapio Korjus
- Leila Ketola
- Tytti Kettula?
- Helena Hannu
Seuraava seminaari on huhtikuussa Hgissä. Tangomarkkinoilla kolmas.
Avaus: Tauno Äijälä, viestintäneuvos
Tärkeimpänä paritanssien kohderyhmänä saattaa olla ehkä edelleen suuret ikäluokat (45-65-vuotiaat) -Jaaha!- koska käsitys vanhenemisesta on olennaisesti muuttunut. Emme suostu vanhenemaan henkisesti. Tässä ryhmässä on 1,5 miljoonaa suomalaista joiden hallussa on kotitalouksien suurin varallisuus (kulutuspotentiaalia.)
Diskojen ovet sulkeutuvat / sulkeutuneet tältä ikäluokalta, minne he sitten menevät kun heillä kuitenkin on tarve päästä irti arjesta ilman että joutuu kauas tutusta ja turvallisesta? Kuinka luodaan uusi tämän vuosituhannen mallinen ajanviettopaikka? Äijälä ehdottaa, että kyseenalaistetaan vanha, luodaan uutta. (Miten helvetissä, jos kohderyhmä on se sama vanha, kysyy Pia M tässä...)
Lopuksi Äijälä lausuu että ”Rohkeat uudistajat astukoot estradille”, jonka jälkeen Heikki Kahila... hehheh heh – todella rohkea uudistaja!
Tuottaja Heikki Kahila, ”Paritanssin tila Suomessa”
Heikki esittää asiansa kuin vanha uutistenlukija konsanaan, lukee paperista mutta tyylillä.
Suomessa on Kahilan mukaan kaksi tanssimisen todellisuutta – perinteiset paritanssit ja bilettäminen. Bilettämisessä tanssi on sosiaalisen sähläämisen jatkumo, henkilökohtaista hyörintää.
20-45 -vuotiaita Suomessa on 1,4 miljoonaa, heille tanssiminen = bilettämistä. 45-55 –vuotiaita on 138.0000 – suuret ikäluokat, nämä olivat 12-15 vuotiaita 60-luvulla jolloin kaupungeissa suosiota keräsi rautalanka, rock ja pop – maalla paritanssi oli edelleen suosittua. Tanssitodellisuuksien eriytyminen alkoi tuolloin. 565 000 yli 65-vuotiasta suomalaista, eläkkeellä. Tanssiminen heille tarkoittaa nimenomaan paritanssia, joka on nuoruudessa opittu lavoilla tai sisaruksilta.
Näiden totuuksien on ohjattava paritanssin kehittämisen suunnittelua. Aika entinen ei koskaan enää palaa... toteaa Kahila mutta miksi ihmeessä haikailla mennyttä, kysyy Pia M... -Paritansseja tanssii tänä päivänä alle 100.000 suomalaista. Meillä on nyt 50 toimivaa tanssiravintolaa ja parisataa vakituista muuta tanssipaikkaa. 60-luvulla oli yli 3000 tanssipaikkaa.
Ikäluokissa 20-40 ei Kahilan mukaan ole odotettavissa massamuotoista siirtymistä paritanssin pariin. Kahila lähtisi houkuttelemaan 50-65-vuotiaita takaisin tansseihin, koska nämä jo tietävät jo mistä on kyse.
Ellet ole paritanssitaitoinen, et voi hyödyntää paritanssimusiikkia. Taito olisi siis opeteltava, mutta kuinka, kun ei ole motivaatiota kun musiikkimaku (nuorten) tulee MTV:stä? Myös kotimainen nykyiskelmä suosii beat-komppia, jollaisiin kappaleisiin ei Kahilan mukaan ole vakioituja askelikkoja vaikka Pia M tanssiikin joka viikko beat-musiikkia milloin foksaten, milloin buggaten ja milloin jaivaten.
Kahila ennustaa taisteluja tuulimyllyjä vastaan, mikäli yritetään ajaa tanssinopetusta voimakkaasti nuorille polville (ja Kahila kyllä omaa tässä jotakin kokemusta, koska pyöritti pitkään ”Tanssitaito tavaksi” –projektia kouluille). Liikunnanopettajat asialle? Paritanssi ei kuulu liikunnanopetussuunnitelmiin, täysin koulu- ja opettajakohtaista on kuinka tanssinopetus toteutetaan jos toteutetaan.
Naisille on tänä päivänä tarjolla paljon musiikkiliikuntaa, satapäisinä joukkoina naiset niissä käyvät. Tässä Kahila tarkoittaa juuri bailatinoa ja sen sukulaisia. Miehille tämä liikuntakulttuuri on vieras. Naiset eivät tarvitse miehiä jammaamiseen. (Pitääkö Pia M:n nyt tuntea pisto sydämessään, kun vetää sellaisia tanssitunteja jotka vieraannuttavat miehiä ja naisia toisistaan tanssin alalla????) Naisilla on enemmän ikäpolveen katsomatonta tanssitaitoa.
Tanssipaikat eivät sijaitse siellä missä ihmiset. 2/3 ihmisistä asuu kolmiossa Hki-Tku-Tre, mutta tanssipaikkoja on ympäri Suomea. Kahila toteaa, että uusi tanssipaikan malli on monitoimikeskus jossa on disko, pelihalli, ravintola ym ym tanssisalin lisäksi. Johtuu siitä että ihmiset vaativat enemmän, pelkkä tanssilava ei enää riitä huvittamaan ja viihdyttämään.
Suomessa on alle 200 paritanssia opettavaa opettajaa vaihtelevilla pätevyyksillä. Opettajat riitelevät keskenään metodeista, malleista, hinnoista... sen sijaan että jaettaisiin oppeja ja kokemuksia.
TV:ssä kesäillan Valssilla 500-600 katsojaa, Saanko Luvan 250-300 000. Yli 85% on yli 45-v. Ikäryhmät 15-44 2-4% ja valtaosa katsojista naisia. Kahila mainitsee myös tanssijoiden surkean tason TV-ohjelmissa. Ohjelmia katsovat ne sielut, jotka on jo pelastettu...
Paritanssin pelstusrenkaita à la Kahila:
1. nykyisen liiketoiminnan jatkuttava. Uudistuvan sisällön osalta varauduttava kahteen haasteeseen: bändien rakennettava 2 rinnakkaista musiikkilinjaa: tanssi ja bailaus. Paikat joutuvat hyväksymään osaksi ohjelmistoa ns. tanssikonsertit joissa esiintyvät esim. Mamba, Agents, Jean S ja vastaavantyyppiset. Ovet avattava pop- ja rock-ikäluokille.
2. Liikuntakeskustoiminta on tullut jäädäkseen. Tämän kaltaiset keskukset tulisi rakentaa taajamiin. Jäsenmaksu, päivä- ja viikkorytmit tanssitunneille. Monitasoista paritanssin opetustoimintaa. Valtakunnallinen harrastuskeskuksen toimintamalli olisi hyvä kehittää.
3. Kilpailu saleista on kova. Nykyiset tanssitalot ovat usein tyhjillään ma-to. Jos illoille ei löydy paritanssiharrastusta, tilaa on tarjottava tanssiseuroille tai kilpailijoille harjoitustilaksi jotta tila tulee käyttöön ja siitä saadaan varoja toiminnan pyörittämiseen.
4. Yhteistoiminta tanssin alalla vaikeaa, paritanssin ympärillä paljon nurkkakuntaisuutta, sisäänpäin lämpiävyyttä ja kateutta. Yhteistoimintaa eri tahojen välillä tulisi kehittää.
5. Tanssimusiikkia (hyvää, monirytmistä) tuotettava enemmän.
6. Opettavaa ja ohjaavaa voimaa lisää. Urheiluopistot kohteena, siellä ihmisiä joille liikunnan ohjaaminen tuttua.
Erja Toropainen, terv.huollon maisteri UKK-instituutti. Paritanssin terveysvaikutukset.
Laulaa polskaa aluksi. No kiva.
”Kun lakkaamme liikkumasta, vanhenemme. Emme lakkaa liikkumasta siksi että vanhenemme.” (Tahko Pihkala)
Suuriin ikäluokkiin ja vanhenevaan väestöön tulisi satsata sanoo tämäkin, viittaa edelliseen Pihkalan lainaukseen. Liikunta oleellisessa osassa ja blaa ja blaa.
Toropainen puhuu paljon tanssin yleisistä terveysvaikutuksista jotka ovat pitkälti samat kuin muunkin kuntoliikunnan, lienevät monille tuttuja asioita joten en kertaa niitä tässä. Muutama hyvä pointti:
- Tanssin kokemukset ja niiden tulkitseminen on aina vahvasti yksilöllistä vrt. toiset kilpailevat, toiset eivät pidä kilpailemisesta. Myös tanssimisen ilmiasu, tilan käyttö, liike ovat yksilöllisiä. Ykilöllisyys markkinoinnissa otettava huomioon!
- Tanssi on olennainen osa ihmisyyttä. Vuorovaikutusta. Tapa lähestyä toista ihmistä, lupa olla lähellä.
- Tanssin avulla oppii ymmärtämään ja hyväskymään itseään ja suhdetta toisiin.
Kyllä välillä tuntuu että tässä ollaan nyt jossakin vanhustenhuoltoseminaarissa... No samat nää fyysiset vaikutukset on kuin liikunnassa nyt yleensä. Pointti kai se, että tanssi ei ole urheiluharjoitus vaan menee kuntoliikunnan puolelle eli ei ole waarallinen wanhoille....
Tanssin energian kulutus: 70-kiloinen henkilö kuluttaa 30 min. ”break-tanssin” aikana 220,5 kcal, ”vauhdikas tanssi” kuluttaa samassa ajassa183,7 kcal minä villisti arvioituna kulutan noin 2000 kilokaloria joka sunnuntai...
Psykiatri Matti Marttila, tutkinut tanssia ja tangoa
On tutkinut tanssin merkitystä ihmisen psyykeen.
Tanssin tutkiminen Suomessa vaikeaa. Meillä vallalla oleva moralismi johtaa kaksoismoralismiin, jolloin toimitaan eri tavoin kuin julkisuudessa ilmoitetaan. Estää mm. kosketuksen merkityksen tutkimisen... sekä rajoittaa tanssin tutkimista yleensä.
Mainitsee, että tutkimuksensa mukaan vain 3% ihmisistä pitää muiden ihmisten tanssimista seksisuhteiden hakemisena. Mutta VAIKUTTAAKO TÄHÄNKIN NYT KAKSINAISMORALISMI? Ajattelevatko ihmiset kuitenkin salaa toisin?
Risto Nevala, paritanssin muutokset lavoilla ja ravintoloissa
Sanoo ettei ole enää paljoa paikkoja joissa olisi naisten rivi ym. Mainitsee Särkän, eikö muka ole muualla käynyt? Mikä mahtaa olla Riston määritelmä naisten riville?
Lavoilla käyvät Nevalan mukaan pariskunnat 35-40 vuotta
Miksi lapset ei tanssi? Vika on meissä aikuisissa...!
Ravintoloissa käy ”uusiosinkut”. Ravintoloissapa ei ole hyvää paritanssimusiikkia. Matti Nykänen ei edistä paritanssia.
Isot lavat joilla monta orkesteria samaan aikaan. Tansseihin lähdetään katsomaan jotakin (isot starat). Nimekkäämpien artistien konserttikiertueet vievät ihmisiä pois tanssipaikoilta. Mutta miksi he konsertoivat? Olisko niin päin että ihmiset vierastavat tanssipaikkoja ja tulevat mieluummin konsertteihin?
Tanssipaikoilta puuttuvat nuoret. Nuoret mieluummin bailaavat. Voitaisiinko myöntää 18-20 -vuotiaille 2 € alennus tanssilipuista? Mahtaisko auttaa...
”Ennen oli...” -haikailun kyseenalaistaminen, HYVÄ RISTO!!!!
Onko paritanssi oikeasti huolen aihe, vai onko se esim. Tanssipaikan menestyminen, orkesterin työtilanne...? Mitä ollaan valmiita tekemään paritanssin eteen?
Bändeille tanssikoulutusta. HYVÄ RISTO!!!!!
Tanssinjärjestäjät ovat muuttuneet. Ennen nämä olivat järjestöjä ja seuroja, motiivi ”omille nuorille tanssit niin saadaan nuoret silmän alle”, samalla saatiin seuralle tuloja. Nyt motiivi taloudellisella puolella ja järjestäjät usein yksityisiä.
Iso uusi asia on että ohjelmatoimistot hoitavat artistin/orkesterin välittämisen paikalle. Toiminta maksaa, sen maksaa tansseissa kävijä. Tanssijärjestäjän osa ei ole nykyään helppo. Ihmiset joko tanssivat, katsovat staraa tai HAKEVAT ELÄMYSTÄ – mikä se elämys on?
Muusikko Martti Metsäketo
Pia M:n suosikkipuheenvuoro !!!
Enne iskelmämusiikki oli tanssittavaa, nykyään vähemmän. Orkestereiden opettaminen tanssimusiikkiin on salatiedettä, pienillä vinkeillä saa aivan uutta meininkiä. Puhaltimien katoaminen vaikuttaa myös köyhentävästi tanssimusiikkiin.
Äänitteitä julkaistaan nykyään paljon mutta huonolaatuisia, teksti on huono, melodia on huono, komppi omituinen ja yksipuolinen. Muutamat orkesterit ja artistit poikkeavat, Tero Vaara, Aki Sirkesalo, Finlanders näitä. Iskelmätaivaalle tulee uusia solisteja joilta puuttuu tietämys tanssimusiikista. Näiden keikat ovat vain PR:ää uusille iskelmille. Tanssipaikka on väärä ympäristö tällaiselle.
Orkestereiden koulutus tärkeää! Tyylipuhdas komppi ei varmasti häiritse tanssitaidottoman ihmisen kuuntelunautintoa. Mitä tanssiyleisö haluaa? Monipuolisuutta! Seuratanssi antaa mahdollisuuden improvisoida, hyvä tanssimusiikki tukee tätä.
Radio Suomen tulisi kantaa vastuu aikuisväestön musiikin kuulemisesta. Radio Suomesta tuli kuitenkin tyly vastaus Metsäkedolle kun tämä ehdotti kotimaisen tanssimusiikin lisäämistä kanaville: ”Euroopassa ei ole enää vuosiin kysytty yleisöltä mitä he haluavat kuulla, vaan tarjotaan formaattia.” ”Kaikki musiikki jossa ei lauleta, on taustaa ja se tulisi kieltää.”
Musiikki miksataan usein radioaseman kuuloiseksi mm. lisätään bassoa tms. Musiikkisoittolistakäytäntö on ristiriidassa radiolain kanssa (tasapuolisesti kaikille kansanosille). Musiikkitoimittajalla ei nykyään ole asiaa levystöön. Juontajat eivät tunne tanssirytmejä. Vain formaattiin kuuluvia toiveita soitetaan. Vanhoista kappaleista soitetaan uudempi versio nuoremman laulajan esittämänä. Levytuottajat tuottavat levyt radioasemille, joten levyt sorvataan radioaseman formaattien muotteihin.
Radio on pullonkaula joka estää tanssimusiikin tuottamisen!
Musiikki tulee ennen tanssipaikkaa paritanssikulttuurin kehittämiskysymyksessä (varmaan totta! New point! HYVÄ MARTTI!!!!!)
Moraalia, yhteisvastuuta ja yhteistyötä!!!
Tapio Korjus, olympiavoittaja. Tanssi osana henkistä kasvua.
Keihäänheittäjä Korjus on tanssinut 1 vuoden kilpaa Haminassa. Kahilan kanssa v. 88 jälkeen ollut mukana ”Tanssitaito tavaksi” projektissa koululaisille kun toimi liikunnanopettajana.
Suomalaisessa yhteiskunnassa kärsitään tällä hetkellä kehollisen sivistyksen lamasta. Nuoret ihmiset eivät enää osaa liikkua (koululaiset). Juoksutaitokin on häviämässä. Miten ihmeessä tällaiset lapset saadaan oppimaan tanssi? Viihdekulttuuri (pelit, TV...) vaikuttavat tähän. Lisäksi koululiikunnan määrä pikkuinen, 1,7 h / viikko keskiarvona. Ranskassa sama on 3,7 tuntia.
Suomessa on panostettu tiedolliseen sivistykseen. Järkeiskulttuuria. Olemme laiminlyöneet muita sivistyksen osa-alueita, mieli (kulttuuri, estetiikka, sosiaalisuus, yhteisöllisyys, henkinen tasapaino, humanismi) ja keho (kunto, terveys, aistillisuus, vaistot, biologinen kokeminen, kehon ”hiljainen tieto”) Kehollisuuden puute saa ihmiset arastelemaan paritanssia.
Lasse Paasikko, muusikko
Tanssimusiikissa esiintyvälle rytmiikalle on ominaista yksinkertaisuus ja korostuneisuus.. Tanssimusiikki on laulettua, soitettua ja näistä yhdistettyä musiikkia jota käytetään tukemaan tanssikuvioiden suoritusta (musiikki ja askeleet synkronisoidaan).
1900 luvun tanssimusiikkiin vaikuttanut vahvasti sekä jazz että latinomusiikki. Nykyään iskelmämusiikkia käytetään sellaisenaan tanssimusiikkina. Hyvä tanssimusiikki:
- Tanssilaji ja rytmi kohtaavat
- Monipuolisuus
- Nopeus sopiva
- Rytminen selkeys ja tunnistettavuus
- Tyylinmukaisuus (sovitukset, tunnelma, soittotaito)
- Sopiva haastavuuden ja tuttuuden suhde
- Tanssimusiikki eri asia kuin iskelmämusiikki
Orkestereiden olisi hyvä tuntea suomalaista seuratanssikulttuuria ja sen erityispiirteitä (yleisö tulee paikalle ensisijaisesti tapaamaan muita ihmisiä, illan ohjelmiston räätälöinti, yleinen lavaetiketti, tanssitaito). Yleinen viihtyvyys olisi myös hyvä osata huomioida (äänentoisto, taukomusiikki, huomioitava myös tavikset).
Yleisö – tanssinjärjestäjä – esiintyjä – tässä kolmiossa tulisi olla toimiva vuorovaikutus.
Maarit Niiniluoto, toimittaja, paritanssi osana suomalaista elämänmuotoa
Hämmästyttää ulkomaalaista aina, lavoilla käyminen. Kuinka suomalainen on erilainen tansseissa kuin muualla.
Tämän puheen vuoron aikana Pia M pelasi tietokoneellaan Solitairea, joka meni surkeasti. Viidestä pelistä vain yksi läpi... yksi hyvä pointti rva toimittajalla oli:
Jo 60-luvulla oli lavalla 2 orkesteria, rautalankaa nuorille ja tangoa varttuneemmille. Miksi ei siis nyt????
Liisa Hentinen, Matkailunedistämiskeskus. Suomalainen paritanssi kulttuurien välittäjänä.
Matkailijat haluavat tutustua uusiin asioihin, kokea autenttisia elämyksiä jne. Ihmiset ja näitten elintavat ja tottumukset ovat erityisesti individuaalimatkailijoiden kiinnostuksen kohteena (heille helpompaa?)
Suomessa ongelma matkailijoiden suhteen koska halutaan bussiryhmiä, ei osata tukea individuaalimatkailijoita. Kiinteät reitit ja aikapula, kokonaishinta saatava pysymään kohtuullisena.
Teemaryhmät, myös tanssi voi olla matkan teemana. Pääasiassa matkustetaan katsomaan tai harrastamaan paikan päällä esim. vatsatanssia, flamencoa eli tunnettuja kansallisia perinnetansseja, kun on riittävästi harrastajia niin kannattaa tarjota matkoja.
Mikä on suomalaisen paritanssin rooli matkailussa – onko siitä tuotteeksi? Kansainväliset musiikkivirtaukset ovat suomalaistuneet, istuuko suomalainen musiikki ulkomaalaisen korvaan? Pia M kysyy että miten kreikkalainen musiikki istuu suomalaisen korvaan – hyvinhän se, sopivan eksoottista.
Lähtökohta siis, että suomalainen paritanssi on ulkomaalaiselle vierasta. So what? Se on siis eksoottista.
Bergmannreisen järjestää Suomeen tangomatkoja, 4 päiväisiä, Seinäjoelle.
Tarvitseeko suomalaisen paritanssin olla muuta kuin kuriositeetti? Jo tilanteen näkeminen voi olla elämys! Suomalainen paritanssi on kansallinen vahvuus.
Jukka Lahtinen, markkinoinnin lehtori treen yo. Kommentti edelliseen.
Markkinoinnin viestintä on valtava jos halutaan markkinoida ulkomaalaisille. Lahtinen ei usko että suomalainen paritanssi olisi tuotteistettavissa, mutta saattaisi onnistua jos löytyy oikeat tekijät.
Paritanssi. 3 asiaa yhteen: ideat, mahdollisuudet, osaaminen.
Onko suomalainen tanssimusiikki niin kiinnostavaa että se toimii? Halutaanko tehdä businesta? Musiikkitarjonta mietittävä tarkasti, katsottava perinteeseen. Ulkomaalaiset ei kuuntele tasapaksuja suomalaisia iskelmiä.... Matka pitää suunnitella & tehdä niin että on tuote, viestintä... emme ymmärrä mikä kansallinen aarre meillä on tangossa ja tanssissa.
Taas Lahtinen kuitenkin epäilee että ei o eikä ihan heti tu, ulkomaisille turisteille suunnattuja paritanssikonsepteja siis.
Sakari Kesonen, tanssien järjestämisen kannattavuus
Riskinottajia... huvijärjestäjät siis.
Ohjelmatoimistoa tarvitaan jotta saadaan orkesteri esiintymään. Ennen soitettiin suoraan orkesterille mutta nyt ohjelmasopimus tehdään toimiston kanssa, paljon ”pientä pränttiä”. Ohjelmatoimiston rooli on nykyään hyvin korostunut. Jos sama yhtye on myyty 3 paikkaan samana iltana, huutokaupataan ja eniten tarjonnut paikka voittaa, ja tätä tapahtuu usein.
Ohjelmatoimistoista tai Teostosta ei ole seminaarissapaikalla edustajia vastaamassa kysymyksiin, kumma juttu...?
Ohjelma on iltakohtaisesti suurin tanssipaikan menoerä Teoston ja mainonnan kanssa.
Mihin ne tanssinjärjestäjän ansaitsemat rahat oikein menevät:
- Ohjelma (monesti hinta-laatusuhde pielessä). Ohjelman hinta ei saisi ylittää 50% bruttolipputuloista, nyt kuitenkin usein näin käy.
- Mainonta
- Teostomaksut
- Järjestyksen valvonta 10-15 henkeä / ilta, poliisi vaatii näin paljon, kaikilla pitäisi olla järjestyksenvalvojakortti à 50 euroa.
- Kiinteistömenot, piha-alueet, auraukset ym., istutukset...