Akuutin tanssimittaus [Tanssilajit] (4711 2008-09-26 9:28)
En malta olla sotkeutumatta hieman tähän keskusteluun. Luin tuon saman artikkelin äsken. Luinko jotenkin huolimattomasti, mutta olihan se Sepon keskisyke 120? Ja maksimi oli sellaiset 187. yksi tärkeä syke siitä jutusta puuttui - leposyke. Nythän tuosta jutusta ei saanut selvää, millä teholla tuo tanssi on tapahtunut. Maksimisyke ei ja se syke, millä se suoritus tapahtuu, ei yksin sitä kerro.
"Ratkaisevaa toki on, MITEN he tanssivat. Ainakaan tekstiversiosta se ei selviä. En minäkään usko, että hikoilematon perustanssi mitään kuntoon vaikuttaa - ylläpitää toki ja polttaa rasvaa".
Hikoilu on aika tavalla yksilöllistä, jo 120 sykkeellä toiset voivat hikoilla voimakkaastikin ja toiset eivät. Itsellä esim. maanantai-illan cooperin testin lähtöviivalla syke löi 120. Tosin pohjalla oli sellainen kolmen vartin verryttely, mutta kymmenen minuutin huili ennen suoritusta. No 12 minuutin kuluttua se syke olikin sitten 194.
Esimerkiksi tästä artikkelista ei selvinnyt sekään, oliko tanssi yhtäjaksoista. Oliko jätetty tanssilajeja kuinka väliin. Se muuttaa jo tilanteen toisenlaiseksi. Tuo kunnon ylläpitäminenkin on täysin riippuvainen siitä, minkäkuntoisesta tanssijasta on kyse. Kun itseenhän sitä jokainen vertaa. Esimerkiksi itse tarvitsen ehdottomasti muuta liikuntaa, kuin pelkän tanssin kunnon ylläpitämiseksi. Siihen tanssiin kun ei kuitenkaan joka toinen ilta ole mahdollisuuksia.
Pari sanaa paritanssista ja sen vaikutuksesta hikoiluun ja sykkeisiin. Jo toisen lähellä oleminen tuottaa hikeä. Se ruumiin lämpötila on kuitenkin jotain 36 ja risat. Tanssipaikan väkimäärä vaikuttaa hikoiluun. Väkimäärähän nostaa lämpötilaa. Myös se vaikuttaa hikoiluun, kenen kanssa tanssit. Hikoiluun ja sykkeeseen vaikuttaa se, millaisen "voiman" tarvitset vientiin. Tietenkin tanssilajeilla on se suurin merkitys. Joku slowari on kuin näyteikkunakatselulenkki, kun taas reipas polkka tai samba on sitten eri sarjassa. Ja kun tanssijoita lavoilla katselee, niin se iso ero löytyy myös tanssin taloudellisuudessa. Toisten askel on hioutunut ihan eri tavalla kuin toisen. Mitä enemmän tanssit, sitä taloudellisemmaksihan se tanssi luonnollisesti muuttuu. Ja luonnollisesti nautittu nestehän vaikuttaa hikoiluun tietenkin, vaatetus yms. Itse olen joskus ottanut pulssimittarin mukaan. Kun se viimeksi oli, tanssi-illan sykkeen vaihteluväli oli 118-174. Kun se maksimisyke on sitä luokkaa 194. Se korkein oli tosin se polkkapiikki, yleensä liikuttiin sykkeillä 120-130.
Itse ajattelen tanssin kuntolajina, että se täydentää muuta liikkumista. sitä liikuntaa, minkä ajattelen sitten kuntoa nostavaksi. Tanssi tuo hyvää vaihtelua. Vaikuttaa myönteisesti koordinaatioon, on jalkoja jalkateriä vahvistavaa liikuntaa. Yleensäkin vartalo saa hyvää liikuntaa. Luulen, että tanssi on hyvä peruskunnon rakentajana sellaisille, jotka eivät heti ole valmiita hölkkäpoluille. Se ei missään vaiheessa tunnu rasittavalle, vaan on miellyttävää. Miellyttäväähän kuntoliikunnan tulee ollakin.
Mutta jokainen voi tehdä tanssista kuntoliikuntaa tai sitten ei. Aika paljon se on itsestä ja tanssitettavasta kiinni. Jos äkkiä pitäisi nimetä yksi tanssin kuntoilua heikentävä vaikutus, niin nimeäisi merkittäväksi suoritusajankohdan. Lepo jää monille harrastajille vähiin.