Kysymys iskusta [Tanssilajit] (Aitomies 2008-09-18 11:46)
"Sillä ei ole mitään oleellista kerrottavaa tanssijalle." "Jostain vain pääsi joskus syntymään käsitys, jonka mukaan tahtilajissa n/m n tarkoittaisi iskujen määrää tahdissa."
Tahtilaji ja tanssijalle olennainen tieto kulkevat kyllä käsi kädessä, muttei niin, että tanssijan tarvitsisi kuitenkaan tietää, minkä tahtilajin säveltäjä on sinne paperin kulmaan merkannut.
Selitys:
Otetaan esimerkiksi kappale, jossa on kuvitteellinen tahtilajimerkintä 4/Ö, josta soittaja tietää, että yhteen tahtiin mahtuu 4kpl Ö-nimisiä "perus"nuotteja. (Rytmitajuinen) tanssija kuulee musiikista sykkeen. Tuo syke kulkee samassa rytmissä kuin muusikon soittamat Ö-nuotit, eli neljä sykettä per tahti. Sillä ei ole merkitystä, vaikka soittaja soittaisi välillä Ö:tä lyhyempiä tai pidempiä nuotteja, musiikin syke säilyy kuitenkin tasaisena (tästä pitää huolen säveltäjä ja soittajat, säveltäjän kirjoittaman ohjeen, eli nuottien avulla.)
Jos on tanssijana kiinnostunut tahtilajimerkinnästä, olennaisen tiedon tuo se ensimmäinen numero. Toisen informaatio on olennaista vain soittajille.
"Tahtilajin käsite alkaa selvitä. Sillä ei ole mitään oleellista kerrottavaa tanssijalle."
Se on totta, että tanssijan ei tarvitse numeraalisesti tietää, mikä tahtilaji on kyseessä. Riittää, että hän erottaa, että 4/4-musiikki on tasajakoista (voi laskea "1-2-1-2" tai "1-2-3-4") ja että 3/4-musiikki on kolmijakoista (voi laskea 1-2-3-1-2-3).
(Trioli on sitten hieman haastavampi, koska sitä voi laskea nopeasti "123123123123" tai hitaasti 1-2-1-2 tai 1-2-3-4. Mutta Pete tätä trioliasiaa jo tuolla aikaisemmin selvittikin.)
"Tanssija on hyvinkin kiinnostunut iskuista, ts. koska askelia on otettava."
Ensimmäiseksi kannattaa kiinnostua siitä perussykkeestä (jota tanssissa useimmiten iskuiksi kutsutaan). Kun tämä on tunnistettu, pitäisi löytää musiikin ykkönen (useimmiten sykeparin ykkönen "1-2-1-2", mutta joissain tansseissa tahdin ykkönen "1-2-3-4"). Kun tämä on tunnistettu, voidaan lähteä tanssimaan valittua askellusta, kappaleen perussykkeeseen sovitettuna. Täysin vapaakin askellus tuntuu kappaleen perussykkeeseen tukeuduttaessa loogiselta.
"Tämä ei suinkaan tarkoita aina sitä, että askel tulisi ottaa jokaisella kilahduksella."
Juu ei. Musiikki olisi aika tylsää, jos siellä ei olisi niitä "välikilahduksia".
Buggissa askel otetaan jokaiselle sykkeelle. Foksissa hitaat askeleet otetaan joka toiselle sykkeelle ja nopeat askeleet jokaiselle sykkeelle. Chacha:ssa askeleet "1", "2", "3" ja "4" otetaan sykkeelle, nelosen jälkeinen "&" neljännen ja seuraavan tahdin ensimmäisen sykkeen puoleen väliin. Jiven chasseen "3" ja "4" otetaan sykkeelle, välissä oleva "a" näiden väliin, lähemmäs nelosta.
Jo erilaisten askelten nimet kertovat, miten ne sijoittuvat sykkeeseen:
Nopea = Yhden sykkeen mittainen
Hidas = Pituus kaksi sykettä (askel sykeparin ensimmäisellä)
Jokin numero = Astutaan tahdin kyseisen numeroiselle sykkeelle
& = Astutaan sykkeen puoleen väliin
a = Astutaan sykkeen väliin, puolen välin jälkeen