Kysymys iskusta [Tanssilajit] (Aitomies 2008-09-18 11:46)
Jostain vain pääsi joskus syntymään käsitys, jonka mukaan tahtilajissa n/m n tarkoittaisi iskujen määrää tahdissa.
Minähän näin kirjoitin. Ja ihan oikean käsityksen olet sinänsä saanut.
Ehkä (ainakin näin 'ei-muusiikkopalstalla') on kuitenkin parempi
käyttää iskun sijasta termiä pulssi tai syke, kun näyttää siltä, että tuon
iskun voi käsittää niin eri tavoin. Kun sillä iskulla ei tuossa yhteydessä
tarkoiteta jokaista kilahdusta ja kolahdusta. Muotoillaan siis tahtilajin
määritelmäohje tanssipalstalle sopivammaksi:
Tahtilajimerkinnässä (esim. 4/4) ensimmäinen numero kertoo montako
sykäystä/pulssia (tai hienoimmin sanottuna - tahdinosaa) tahdissa on ja
jälkimmäinen kertoo sen sykäyksen/pulssin keston.
Jos kaikki tahdit ja numeroidut iskut niiden sisällä olisivat identtisiä, se varmasti helpottaisi (tahdin) ykkösen löytämistä. Näin tuskin on käytännössä.
En ole taas ihan varma ymmärsinkö oikein mitä tarkoitit, mutta jos nyt ajatellaan vaikka jotain tangoa/humppa/jenkkaa/polkkaa, jossa on tahtilajina 4/4 (niinkuin yleensä aina on), niin kyllähän niissä kaikki tahdit ovat sinänsä identtisiä, että aina siellä yhden tahdin sisällä sykkii se sama pulssi samaan tahtiin ja aina niin, että yhdessä tahdissa on ne samat neljä sykäystä/pulssia (1-2-3-4). Kun tuon sykkeen löytää niin huomaa, että joissain kappaleissa ykkös- ja kolmossykäys ovat vahvempia ja joissain toisissa kappaleissa taas kakkos- ja nelossykäys (takapotku/back-beat). Pääasia kuitenkin, että sen sykkeen sieltä löytää. Silloin tietää, että tanssii rytmiin. Muuten kuin tuon sykkeen osalta tahdit eivät tietenkään ole identtisiä, olisi meinaan melko tylsää musiikkia :)
Sinänsä ihan turhaa pohdiskelua, mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että ensin voisi fiksata tahdin pituuden. Jaetaan se tahdin aikaväli sitten neljään osaan (tai tarvittaessa ne edelleen puoliksi jne.), jos aletaan säveltämään 4/4 musiikkia. Neljäsosanuotti on silloin se neljäsosa tahdista (tässä tapauksessa).
Tässäkin kohtaa täytyy sanoa, etten tiedä ymmärränkö mitä tarkoitit.
Ajatellaanpa niin, että minä nyt päätän säveltää Tanssinet-nimisen tangon. Koska päätin säveltää tangon, niin tiedän jo että tahtilaji tulee olemaan 4/4. Tahtilajimerkintä kertoo tässä tapauksessa siis, että yhteen tahtiin tulee neljä sykäystä/pulssia (yks-kaks-kol-nel) ja nuo sykäykset kestävät tietyn ajan (neljäsosan). Näin on siis "fiksattu" tahdin pituus. Nyt voin sitten alkaa tekemään itse sävellystä. Nyt kun kirjoittelen erimittaisia nuotteja ja luon mitä ihanimpia melodioita, niin silti ihan tylsällä matematiikalla laitan aina neljän sykäyksen välein tahtiviivan erottamaan tahdit toisistaan. Vaikka jossain kohdassa tahdin lopussa päättäisin laittaa jonkin sävelen soimaan pidemmäksi aikaa kun tahdissa on "aikaa" (sykäyksiä) jäljellä, niin silti vedän kylmästi tahtiviivan ja jatkan sitä soimaan jäänyttä säveltä seuraavan tahdin alusta. Voi kuulostaa tylsältä, mutta näin se vain menee :)
Mielestäni valssimusiikin nopeus on monesti vaihdellut (luokkaa joka 10:s tai 20:s kappale). Tuskin tahtilaji on muuttunut, mutta muutoksia tahdin pituudessa. Niin, ja polkan loppukiihdytykset.
Tahtilaji tai tahdin pituus ei muutu mihinkään, vaikka orkesteri esim. kiihdyttäisi polkkaa tai valssia loppua kohden. Ja jos joku valssi on hieman nopeampi kuin toinen, niin se ei tarkoita että tahtilaji olisi eri kuin toisessa valssissa. Samat kolme sykäystä/pulssia siellä yhden tahdin sisällä on, ne vain tulevat vähän nopeammassa tempossa. Kannattaa siis muistaa, että tahtien pituutta (samoin kuin nuottien aika-arvojakaan) ei mitata kellolla.