Swing-askel ja Swing-tanssi.. [Tanssilajit] (Aitomies 2008-09-18 9:57)
Vielä vähän viisastelua, ei tarvitse lukea.
Et sinä minusta viisastele yhtään. Kysyä saa ja tässähän sitä itsekin opin selittämään asiat niin, että sen maallikkokin toivottavasti ymmärtää.
Mitenkään looginen ei tahtilajimerkintä n/m mielestäni ole. Esim. cha cha chaassa (4/4) on 5 iskua eikä 4, ja samalla siellä kai esiintyy 1/8 nuotteja eikä vain 1/4 nuotteja.
Lähestytään asiaa toista kautta.
Kaikki sinun kokemasi "iskut" eivät välttämättä ole juuri tahtilajimerkinnän osoittamia neljäsosaiskuja.
Tuo sinun mainitsemasi tahtilaji 4/4 (esim. cha cha'ssa) kertoo, että
yhden tahdin sisälle mahtuu neljän neljäsosaiskun (yhden
kokonuotin) verran nuottien eri aika-arvoja. Ei siis tippaakaan
alle eikä yli. Cha cha'ssa on tahdissa nuottien eri aika-arvoja yhteensä
neljän neljäsosaiskun verran. Kun nyt sanoit, että cha cha'ssahan on
tahdissa viisi iskua (yks, kaks, kol, nel-et tai vaihtoehtoisesti lausuttuna
yks, kaks, kol, cha-cha), niin lasket nyt noiden "net-et" (tai
cha-cha) -"iskujen" olevan ajallisesti saman pituisia noiden kolmen
ensimmäisen iskun (yks, kaks, kol) kanssa. Näinhän ei ole. Nämä kolme
ensimmäistä iskua (yks, kaks, kol) ovat aika-arvoltaan juuri niitä
neljäsosia (joita 4/4 -tahtiin mahtuu siis neljä), mutta nämä kaksi
viimeistä cha-cha -sykäystä (nel-et) ovat taas aika-arvoltaan kahdeksasosia.
Ja kun ynnäät nämä aika-arvot yhteen (kolme neljäsosaa ja kaksi
kahdeksasosaa), niin saat summaksi 4/4. Tahtilajimerkintä siis
kertoo sen, minkä verran eri nuottien aika-arvoja mahtuu yhteen tahtiin, ei
sitä minkä verran erimittaisia "iskuja" tahdissa on. Jos
ne iskut sattuvat olemaan neljäsosaiskuja, niin tietysti silloin niitä
mahtuu yhteen tahtiin vain neljä. Mutta variaatioita on miltei ääretön
määrä. Tahtilaji kannattaa ajatella enemmänkin sellaisena pulssin/sykkeen
määrittäjänä kappaleelle. Siinä samalla se vain sattuu määrittämään myös
minkä verran aika-arvoa yhteen tahtiin mahtuu. Sitä ei pidä sekoittaa
siihen, että alat laskea jokaisen kilauksen ja kolauksen, jonka miellät
"iskuksi".
Minä: Nuotinnuksen kannalta sillä aika-arvon ilmoittamisella
tahtilajissa on kuitenkin merkitystä, sillä ilman sitä olisi mahdoton
määritellä tahtien pituus.
Jora: Mutta eikö olisi ihan sama sopia ensin tahdin pituus ja jakaa se
tarvittaviin osiin? Tärkeintä lienee kuitenkin niiden osanuottien
alkamishetki. Monesti tahdin pituus tuntuu vaihtelevan kesken musiikin.
Tätä kohtaa en ihan ymmärtänyt.
Tahtilajimerkinnällähän juuri sovitaan tahdin pituus. Ja tahdit jakavat
kappaleet säkeisiin, fraaseihin ja säkeistöihin. 4/4 -tahtilajissa
määritellään, että oli niitä erimittaisia nuotteja ja iskuja missä
järjestyksessä miten tahansa, niin tahti vaihtuu kun näiden sekalaisten
iskujen ja nuottien kokonaisaika-arvo on tasan 4/4. Siinä mielessä se on
ihan puhdasta matematiikkaa, vaikka musiikkia ei matematiikkaan kovin
ensimmäisenä yhdistäkään.
Tanssimusiikissa tahtien pituus (tahtilaji) ei vaihtele kesken kappaleen
oikeastaan koskaan. Ellei sitten lasketa jotain jippoja, joissa orkesteri
saattaa vaikka pysäyttää kompit kokonaan ja kikkailee jotain aivan
spesiaalijuttuja huumorilla. Kohtalokas Samba on ainoa mikä tulee näin
äkkiseltään mieleen, jossa samban 4/4 -tahtilaji vaihtuu kahden tahdin
ajaksi 3/4 -valssitahtilajiin. Joku voi sen kohdan sanat varmaan laittaa,
jos muistaa. Itse en nyt muista miten sanat siinä kohdassa menivät.