Kapakanmäellä - millaista siellä nyt olikaan????? [Tanssipaikat] (Aito 2008-09-13 19:53)
Oon ollut tänään pitkän päivän hautajaisissa ja pää on sekaisin kuin haminan kaupunki, muistikin meni. Jännä juttu tuo että kun monta tuntia miettii vain surua ja muistoja ja murheita niin sitten ei enää mitään mukavaa päähän mahdukaan. Ihan kuin ei olis mitään mukavaa. Turruttaako suru sitten ihmisen niin että vain huonot, muutkin kuin vainajaan liittyvän surun kautta tulevat, ajatukset on ylipäänsä mahdollisia? Minä olen ainakin niin herkkä ja tunteellinen ihminen, että hautajaisissa tulee kaikki muutkin surulliset tilanteet elämässäni mieleen ja toisten surun näkeminenkin jo itkettää ja ottaa jotenkin koville.
Tänä aamuna muistin vielä eilen illalla olleen mahtavan hyvän tanssi-illan Kapakanmäellä, mutta nyt kun yritän muistella, en muista siitä juuri mitään. Olis pitäny kirjoitta raportti yöllä....
No yritän kumminkin. Alkuviikosta tullut flunssa oli ainakin osittain selätetty ja koska olin mielestäni ansainnut tanssi-illan, lähdin tanssimaan yksin, ilman Savolaista vaikka tanssifiilistä ei lähtöhetkeenkään mennessä ollut vielä tullut. No portilla sitä sitten pelmahti helmoihin, ihan siitä syystä että siinä ratkesi mun ensi viikon tanssi-suunnitelmat. Ilmeisesti johonkin tiettyyn kellonaikaan mennessä saapuneet saivat ensi kerraksi, päättäjäisiin vapaalipun ;D
Alkuun siellä oli niin kylmä että oli pakko mennä kahvioon kahville lämmittelemään, ainakin sormia kuumalla mukilla jos ei muuten. Siitä sitten kun riviin änkesin (siinä vaihessa ei ollut änkeämisestä puhettakaan, väkeä oli TODELLA vähän), pääsin heti tanssimaan. Ihmisiä valui pikku hiljaa, ei koko iltana tungokseen asti, mutta silti muutaman päälleajon uhriksi jouduin eilenkin. Yhdestä tilanteesta muistuttaa kipeä jalkapöytä ja mustelma :( mutta niin kivaa oli etten huomannut jalan vammaa kuin vasta aamulla kotona. Koska edellisviikolla oli ollut niin mukavaa ja mahtava flaksi tanssiin pääsyssä, olin varma että nyt kannatti säästyä mielipahalta ja mennä aina kun vaan mahdollisuus oli, mennä penkkiin istumaan. Toisaalta vielä lievä lentsu hillitsi tanssihalujani ja hakeuduin nopeilla ja mm valsseilla penkkiin istumaan. No ei siitä istumaan hakeutumisesta ollut mitään hyötyä, sillä miehen rontit hakivat sieltäkin ;) Ei sillä ettäkö valittaisin, ihanaahan se vaan on kun niin hyvin haettiin.
Esiintyjänä oli Markku Aro sekä Syke. Ensimmäistä odotin kauhunsekaisin tuntein, olinhan nähnyt hänet kahdesti tänä kesänä Kolmiksella enkä ollut tykännyt yhtään. Ennen niin hyvä laulaja oli Kolmiksella laulanut liian paljon nopeeta musaa :( mutta eilen ei todellakaan ollut yhtään samanlainen Make lavalla. Sen sijaa siellä lauloi iloinen ja energisen näköinen "vanha ja hyvä" miessolisti, joka tulkitsi tunteella ihania slovareita ja muuta hitaampaa musiikkia. Sanomattakin selvä että minä nautin.
Yhtä Sykefania odotin saapuvaksi synttäreitään juhlimaan, kun oli niin vähän lupaillut, mutta ei hän sitten tullutkaan. Hankittu kortti ja kädet valmiina halaamaan, suu valmiina onnittelusuukottamaan, olivatkin ihan turhaa. Eikä ole edes osoitetta mihin voisin kortin postittaa. Halausten ja suukkojen lähettäminen olisikin sitten vähän vaikeampaa ;)
Ystäviä halailin mennen tullen, juttelin ihmisten kanssa aina kun vain mahdollisuus oli. Mukavia naisia oli rivissä pilvin pimein. Ja hyviä ja ihania miehiä oli hakijoiksi varsin hyvin paikalla, väkimäärästä huolimatta.
Puoli yhden aikaan sitten lähdin kotiin päin ajelemaan ja oman kullan viereen nukkumaan. Lämmin oli Savolainen kun ihoansa kosketin yöllä kun käperryin siihen omalle paikalleni.
Oikein hyvä ilta ja oikein hyvillä mielin sieltä palasin. Kaunis kiitos kaikille.