Etelän tytöt tanssiturneella- rapsaa ja tunnelmia [Tanssijat] (Taitri 2008-07-09 0:19)
Ajatus tanssiturneesta syntyi hiljalleen viime vuonna kun kolusimme monia uusia tanssipaikkoja. Se, kummalta tuo ajatus alun perin lähti, ei ole mitään muistikuvaa, eikä sen kyllä väliäkään. Turneen toteuttaminen, reitti mitä menisimme, tanssipaikat joilla tanssisimme ja miten sen tekisimme tuli kevään kynnyksellä todella mieleen. Taitri taitavasti suunnitteli reitin minkä kulkisimme ja sai siihen sisällettyä 10 tanssi-iltaa. Taitri saikin melko va-paat kädet tuohon, Ruisrääkällä oli vain kaksi toivetta; Juhannusaatto Syvälahdella ja EI yhtään kertaa Teukka Oinasta tuolla reissulla. Nuo toiveet olikin helppo ottaa huomioon. Jostakin varsinkin Ruisrääkälle tuli halu tehdä reissu matkailuautolla. Niitä siis tutkailemaan. Netistä hintoja verraten olivat hinnat huimia olihan kyseessä vuoden kalleinta aikaa, varsinkin tuo juhannusviikko. Taitri sitten las-keskeli ja päätettiinkin lähteä omalla autolla majoittuen hotelleissa, sukulaisilla, ystävillä ja mökillä. Ruisrääkällä silti pikkuisen mielessä tuo matkailuauto ja viikkoa ennen reissun alkua Ruisrääkkä sitten bongasi-kin mahtavan tarjouksen, jota ei voitu vastustaa. Siis pienin (2+1-2 makuupaikkaa) mahdollinen auto varaukseen ja innokkaina suunnittelemaan matkaa.
Juuri lomaa edeltävänä viikolla Ruisrääkkä sitten sairastui flunssaan, mutta tautihan ei saa reissua estää. Torstai-illalla siis autoa hakemaan ja tautikin oli pikkuisen jo hellittänyt. Auto oli ihana pikkuinen ja aivan uusi. Mutta mutta… juuri kun olimme melkein valmiit lähtemään auton kanssa, kävikin ilmi, ettei tässä autossa ole-kaan kun 2 makuupaikkaa siis yksi kapeanlainen parivuode! Jee! Ei me kyllä voida nukkua saman peitteen alla kahta viikkoa. No asiaa selviteltiin ja meillä oli kaksi vaihtoehtoa, ottaa tämä pieni tai ko. firman ainoa vapaana oleva auto, joka olikin sitten se kaikkein isoin 4+3 makuupaikkaa Totta kai otimme tuon ison. Samaan hintaan kun sen kerran saimme! Nyt mahtuu tosi hyvin kaikki meidän tanssivaatteet ja muut romppeet mukaan. Taitri sitten ajoi (uskomattoman hyvä kuski!) ensimmäiset kilometrit Ruisrääkän parkkikselle ja pakkaaminen alkoi! Täytyy myötää, että todella tehokkaasti saimme kaikki auton kalusteiden tarjoamat onkalot kamoillamme ja tanssivaatteillamme täytettyä Ruisrääkän järjestelmällisyyden ansiosta.
Perjantaina 20.6.2008 Juhannusaatto aamulla auto täyteen tavaraa ja muutamien pienten ongelmien jälkeen pääsimme vihdoin matkaan kohti Syvälahtea. Matka kului leppoisasti, olivathan kahvit käden ulottuvilla termarissa ja ruisleivät nopeasti valmiina ravitsemaan kuskia ja huoltajaa apupenkillä. Turneen ainoan kerran söimme ruoan ’ulkona’ tuona päivänä loppumatkasta. Syvälahteen saavuimme kauniissa auringonpaisteessa ja löysimme meille jo ennakkoon varatun sähkötolppapaikan. Auto parkkiin ja asetuttiin paikoilleen. Iltapäiväkahvit juotiin kera kuoharilasillisen matkan alun kunniaksi! Jopa Ruisrääkkä otti sen pienen tilkkasen! Fiibbarit olivatkin jo saapuneet paikalle ja laittelivat soittimiaan paikoilleen. Ruisrääkän oli pakko pikaisesti käydä moikkaamassa. ’Mitä SÄ täällä teet?’ oli iloisesti yllättyneen Markuksen sanat kun Ruisrääkän näki. Eipä ole pojat tottuneet ihan näin pitkällä meitä näkemään Nopeasti muutama sana vaihdettiin ja takaisin autolle. Pikainen pulahdus älyttömän kylmään järveen ja äkkiä lämpimään autoon ja valmistautumaan iltaan. Mukavasti kuului autoon kun bändit testasivat soittimiaan, oli mukava odottava keveä tunnelma. Yllättävän paljon oli etelän tuttuja tullut paikalle. Taitri sai tanssia taas itsensä ihan uuvuksiin, kiitos kaikkien tuttujen ja tuntemattomien tanssittajien. Ruisrääkkä puolestaan otti rauhallisesti, kiitos lunssan, ja istui paljon or-kesterikorokkeen vierellä ja nauttien musiikista ja tunnelmasta. Fiibbarit soittivat tuttua takuuvarmaa musiikkia ja Elina Vettenranta & Freesia oli molemmille uusi tuttavuus, mukava sellainen. Kokon (julmetun suuren) sytyttämisen aikoihin jo satoikin, mutta se ei estänyt kokkoa syttymästä, olihan siellä neljä miestä sitä sytyttämässä.’ Tähtitaivas’ soi akustisesti ja hienolta kuulosti. Loppuun asti oltiin ja illan päätteeksi pulahdus järveen. Iltateet ja unille!
Lauantaina 21.6.2008 Juhannuspäivänä heräilimme n. klo 10. Kuuntelimme... Sataa! Käänsimme kylkeä, peit-to tiukasti korviin ja jatkoimme unia Lopulta kun heräilimme, oli kello jo paljon, reippaasti iltapäivän puolella, mutta nyt paistoikin jo aurinko. Ensimmäinen aamupala autossa meni hieman opetellen, mutta onnistui. Nautimme olostamme ihanassa hiljaisuudessa ja kauniissa ympäristössä. Ihana, vapaa, leppoisa lomaolo! Raju ukkoskuurokin salamoineen käväisi lähellä, mutta väistyi nopeasti auringon tieltä, hyvä! Aika kului nopeasti ja seuraavan paikkaan oli ajomatkaa jonkun verran. Lähtiessämme kävimme vielä kiittämässä Reijo Pynnöstä, Syvälahden lavaisäntää, upeasta tanssi-illasta ja mainiosta majoituksesta. Satuimmekin juuri kahviaikaan ja saimme vielä läksiäisiksi pullakahvit. Yrittivät kyllä saada meidät jäämään vielä illaksi sinne, tarjosivat vapaaliputkin illaksi, mutta matkaa on jatkettava! Syvälahti olikin koko turneen vierasvaraisin ja mukavin majoituspaikka tansseineen. Tuonne pitää kyllä ensivuonnakin mennä! Taitri sai hoitaa auton pois kapealta rantakaistaleelta, kun oli auton sinne myös ajanut, mutta sen jälkeen sitten Ruisrääkkä ensimmäistä kertaa rattiin olihan t-nettiin tälle päivälle merkitty ”oppilas”. Auton ajaminen sujui hyvin, tai ainakin niin Taitri väitti. Matkan suunta oli kohti Leppävirtaa Tulenliekkiin, jossa olisi Tarja Lunnas & Rosso. Paikkana Tulenliekki oli kummallekin uusi ja mielenkiinnolla halusimme sen kokea. Matkailuautot ohjattiin suojaiselle sorakuopalle, ei paha, olisi sitten ihan rauhallinen paikka yöpyä. Valmistuessamme kuulimme taas kun Rosso testaili ja soitteli. Paikkana tuo oli todella kaunis ja mukava, vaatisi kyllä varmaan oman evään, että saisi kaiken tuon ihanan tunnelman mitä paikka tarjosi. Väkeä, etenkin siis irrallisia miehiä oli aika vähän mutta onneksi taas muutamia tuttuja etelästä tanssitti meitä. Taitri taas tapansa mukaan sai olla lattialla paljon. Ruisrääkkä otti edelleen hieman rauhallisemmin. Onneksi meitä uskalsi jokunen ihan uusi tuttavuuskin hakea. Illasta muodostui ihan mukava, vaikka hyttyset yrittivätkin meidät syödä. Loppuun asti, totta kai, olimme. Autoon päästyämme huomasimme kattoikkunat jääneen auki ja siellä oli kylmä! Lämmintä päälle ja raikkaassa ilmassa unille.
Sunnuntai 22.6.208 Ajatuksena oli herätä aikaiseen, mutta taas nukuttiin lähelle puolta päivää. Nyt oli jo muodostunut rutiiniksi aamupalan teko. Taitri vastasi kahvista ja Ruisrääkkä kaurapuurosta. Kaurapuuron suola-aste puntaroitiinkin päivittäin ja Taitri pitikin huolen, ettei liian ’suolasta’ tulisi. Matka kohti Iisalmea, Kyllikinrantaa (uusi paikka Ruisrääkälle) alkoi, kuskina vuorostaan Taitri. Meillä oli navigaattorina myös semmoinen härveli joka laitettiin kojelautaan ja sitten sieltä joku nainen käski meitä mennä minne milloinkin ja tehdä milloin mitäkin. Nyt tämä nainen sitten päätti että Taitrin pitää tehdä U-käänös NYT HETI!! Ei siis ’...300 metrinpäässä jos mahdollista, tee u-käännös...’Ja Taitrihan uskoi ja teki. Tavarat joita ei oltu taaskaan laitettu kunnolla kiinni, lensivät alas. Onneksi taaskaan ei mitään särkynyt. Matka sujui mukavasti ja nyt olikin jo enemmän liikennettä kun edellisinä päivinä. Huomasimme, että meillä on paljon kavereita jotka meille moikkailivat. Auts! mehän olemme karavaanareita, kaikkien kavereita! Ei kun myös moikkailemaan vastaantulevia valkoisia liikkuvia koteja. Ensimmäisen tankkauksen yhteydessä saimme tyydytettyä päivän jätskivajeen, päivän pakollisen Kuningatar tuutin. Onneksi autossa on pakastin, johon niitä pystyi säilömään runsaastikin Iisalmessa pistäydyimme leirintäalueella suihkussa, 2€/hlö ei ollut ollenkaan paha hinta lämpimästä, runsasvetisestä suihkusta. Kyllikinrannan parkkikselle saavuimme ajoissa ja olimmekin ensimmäisiä, mutta siltikään emme ehtineet ekoille valsseille. Soittamassa täällä oli Taikakuu ja Mika Lappalainen & Kalmarit. Taikakuu oli tuttu, mutta Mika & Kalmarit oli Ruisrääkälle mieluisa yllätys. Kyllä vaan se merkkaa paljon, tekeekö tuota laulamista/soittamista sydämestään ja ilolla vai ihan vaan saadakseen leivän päälle voita. Tuttuja oli taas tuollakin muutamia, jotka pelastivatkin illan, sillä tuolla huomasi parhaiten ettei vierasta helposti haeta. Naisia oli taas hirmuisesti verrattuna miehiin. Tätä paikkaa voisi kuvailla sikäläiseksi Riutaksi, upeasti tanssivia paljon, jotka tanssivat omien tuttujen kanssa. Kun vieras haki, niin kasvoista ehkä hieman huomasi, ettei haku ollut niin kovin mieluinen. Siltikin voimme suositella tuota paikkaa käymisen arvoiseksi. Kahvilan terassilta avautuu kaunis näkymä lammelle, jos sinne vain hoksaa kurkata. Iltojen päätteeksi olimme jo ottaneet tavan pestä kasvot ja jalat tanssipaikan lämpimällä vedellä ja siksipä aina tansseihin lompsimme varvastossuissa, joita kyllä joku ovimies taisi ihmetelläkin. Makkarat vielä mukaan ja autolle syömään. Nyt saimmekin ensimmäisen vieraan, MIEHEN, autolle nauttimaan iltapalasta. Jokunen tovi siinä vierähtikin, mutta mikäs siinä kun on mukavaa seuraa, eikä kiire minnekään. Ja hei, tänään EI satanut pisaraakaan vettä!
Maanantai 23.6.2008 ja ensimmäinen vapaapäivä! Taas pitkään nukutun yön jälkeen ajoimme Iisalmeen täydentämään lääkekaappia, jotta Ruisrääkän olo saataisiin hieman parantumaa. Ja matkasimme kohti idyllistä Runnin Terveyskylpylää. Sieltä saimmekin tolppapaikan autolle 15€ sisältäen meidän molempien vapaan käytön allas-saunaosastolle. Uskomatonta! Tuolla siten pulikoitiin, poreiltiin, saunottiin ja kylvettiin molempina päivinä. Ihana, rauhallinen paikka. Iltapäivällä kahvien aikaa sattui aurinko paistamaan hetken ja saimme juotua kahvit ensimmäisen kerran ulkona, joka oli pakko ikuistaa kuvaksi. Illaksi olimme saaneet kutsun eräälle upealle tutulle tanssimiehelle, ainoa joka saa Ruisrääkän tanssitaivaan sijasta tanssinirvanaan! Sinne pyrähdimme pyykkisäkkeinemme. Kuinka ihania ja avuliaita tanssi-ihmiset ovatkaan. Kahden pyykkikoneellisen jälkeen, kahvitettuina, meitä kirjaimellisesti pyöritettiin Kiuruvedellä. Nukkumaan kuitenkin menimme Runnille, vaikka kovasti tarjottiin makuupaikkaa suihkuineen, telkkareineen yms.
Tiistai 24.6.2008 Rankkasateisen yön jälkeen heräsimme harmaaseen aamuun. Silti onnistuimme tekemään pienen kävelyretken sateiden välissä märässä metsässä. Vielä kerran menimme nauttimaan kylpylästä ja matka kohti Pyhäsalmen (Ruisrääkälle uusi paikka) naistentansseja. Ruisrääkän kroppa oli jäänyt vapaapäivältä off-asentoon ja mikään ei oikein enää luonnistunut. Tanssit alkoivat ja sekasorto oli kamalaa. Potkuja tönimisiä tuuppauksia tallomisia ja ryntäilyjä tuli ihan satelemalla. Miesten metsästäminen melko mahdotonta, mitä ei kyllä auttanut yhtään paikan pimeys. Eikä illan esiintyjätkään olleet huippuja, Janne Tulkki ja Arja Havakka! Onneksi muutama ihan mukava tanssittaja osui laiskasti hakevalle Ruisrääkälle. Taitrin ilta onneksi oli hieman parempi, kaikki haetut/hakeneet tanssittajat olivat hyviä ja osan kanssa sai nautiskellakin ihanassa viennissä, mutta ympäristö oli sitten mitä oli. Turneen kamalin ilta! Tavaksi tulleet makkarat mukaan, mutta nyt jouduimme syömään ne ilman miesseuraa!
Keskiviikko 25.6.2008 Aamulla nukuimme taas liian pitkään. Kumman hyvin tuolla autossa nukuttaa. Voiko tuo viileä raitis ilma tehdä tosiaan tuon? Ja vielä kun meille maistuu ruokakin niin hyvin Tänään suuntana meillä oli Oulu ja Hietasaaren Tanssimajakka. Matkalla pysähdyimme Kempeleen Zimmariin saunomaan, uimaan ja peseytymään. Ruisrääkkä sai aina ja joka paikassa olla tarkkana, että kaikki Taitrin kimpsut ja kampsut tulivat mukaan...ei se ollut yks eikä kaks kertaa kun kamera oli unohtua vessaan tai uimapuku kylpylän pesuhuoneeseen... niin kävi kerrankin vaikka Taitri oli päättänyt olla erityisen huolellinen ja ehti jopa olla tyytyväinen onnistumisestaan. Vaan niin vaan Ruisrääkkä palautti unelmoijan maan pinnalle, höh ilon-pilaaja! Tihkusateisessa säässä pääsimme tanssipaikan parkkipaikalle. Taas olimme ensimmäisenä autona paikalla. Kellon lähestyessä tanssien alkua, näytti vieläkin ihan rauhalliselta. Sentään jokunen auto tuli paikalle. Ilta alkoi hiljalleen, mutta onneksi väkeä tuli tasaisesti lisää. Chanel Four ja Charlies olivat tänään lauteilla. Täälläkin oli taas muutamia tuttuja, joita oli mukava pitkästäkin aikaa nähdä. Ja jokunen muukin näytti kulkeneen samaa rataa Kyllikki-Pyhäsalmi-Hietasaari kanssamme. Täällä Ruisrääkkä bongasi Kyllikinrannassa laulaneen Mikankin, hihasta kiinni ja rupattelemaan. Oli tosi mukava jutella ja Mika lupasi laittaa postissa tulemaan uuden sinkkunsa, Kiva! Ruisrääkän kauhuksi nämäkin oli nais-tentanssit, mutta eipä eilisestä hitaudesta enää ollut tietoakaan, hyvin Ruisrääkän täsmähaut toimivat, taisi jopa tehokkaammin kuin Taitrilla! Mutta hyviä tanssimiehiähän Oulussa onkin ja paljon! Tämä ilta oli siis molemmille tanssillisesti turneen paras!
Aloimme muuten olla lähellä Taitrin kotiseutua ja sen Ruisrääkkä sai tuntea korvissaan kun Taitrin puhheeseen alkoi tulla outoja ”sävyjä”. No osashan se Ruisrääkkäkin jossain vaiheessa murteillakin puhua: ”mää haluaisin juuVA jo kahvia” ja Taitri kahvinkeittimenä loihti maukkaat kahvit.
Torstai 26.6.2008 Yllätys yllätys, aamu (tai siis jo päivä) alkoi taas harmaana ja sateisena. Oulun tanssitarjonta torstaille ei oikein innostanut, joten turneen toinen ja samalla viimeinen vapaapäivä olisi nyt. Suuntasimme kohti Rokuan terveyskylpylää. Paikka löytyikin keskeltä mahtavaa jäkäläistä kangasmetsää. Ruisrääkälle, näin ihan etelän plikalle nuo maisemat tuolla ’lapissa’ (maantieto ei mennyt kovasta yrityksestä huolimatta oikein perille/Taitrin huom.) oli huikeita. Siellä kukki parhaillaan pihlajat jotka täällä etelässä on jo aikaa sitten kukkinut. Sekä yöt tuolla oli aivan uskomattoman valoisia. Siellä ei tullut yhtään pimeää, vain hetken pieni hämärä. Mutta siis taas kylpylään nauttimaan vedestä, kun sitä ei muka taivaalta tullut tarpeeksi! Allasosastolla päästyämme olimme pitkään ainoat pulikoijat ja hieman aikaisemmin eräältä tanssimieheltä saadun hauskan sähköpostiviestin innoittamina tunsimme olomme varsin lystikkääksi: altaassa uineet leikkiveneet saivat kyytiä. Eihän vaan altaalla ollut videovalvontaa? Sitten alkoi pikkuhiljaa muitakin tulla, mutta ahdasta ei vieläkään ollut. Aikamme uituamme alkoi heillä vesijumppa, johon meidätkin ystävällisesti pyydettiin mukaan. Mikäs siinä, siis jumppaamaan. Nyt sitten saatiin tällekin vapaapäivälle hieman liikuntaa. Olipa hauska tunne tulla jumpan jälkeen altaasta, tuntui kuin olisi painanut vähintään 500kg! Saunan kautta suihkuun ja miettimään missä yövyttäisi seuraava yö. Ajaessamme kohti Kajaania, Ruisrääkkä huomasi tienlaidoilla kukkivat valkoiset kukat ja hihkaisi kysyvästi ja innoissaan ”suopursuja?” Kyllä, niitä sekä valkoisia tupsukukkia oli pientareet valkoisenaan. Pakko oli pysähtyä ja ihailla kukkia. Seuraava sopiva yöpymispaikka löytyikin tien viereltä. Paikka taisi olla tukkirekkojen jokin tukipiste, sillä jälkeen aamu 7:n siellä kävikin rekka jonka touhuja Taitri ikkunan raosta tarkasti seurasi.
Perjantai 27.6.2008Saavuimme Kajjjaaniin, Taitrin synnyinkaupunkiin. Yllättäen on edelleen sateista ja harmaata. Kajaaniin päästyämme Ruisrääkkää piristi mukava puhelu toiselta puolelta Suomea. Miten oli suolan laita tänä aamuna puurossa? Kajaanissa Taitri näytti mahtavat linnanrauniot ja ajoi muitakin paikkoja näyttäen. Menimme Taitrin ystävän luokse syömään, muutama koneellinen pyykkiä pyörimään ja suihkuun. Sitten vielä Taitrin lapsuuden ystävän luokse pikaiselle kahville ja kohti Jormuan lavaa. Siellä Markku Aro & Diesel sekä Marita Taavitsainen & Koivu esiintyjinä. Ruisrääkälle taas uusi lava. Taitri oli jo varoitellut, että tanssillisia nautintoja täältä tuskin saa. Alku näyttikin hurjalta, mutta koheni kyllä loppua kohden. Naisia ja hyttysiä oli taaskin hurjasti. Juovuksissa olevia myös turhan paljon ja se toi oman sekasorron lattialle. Aro oli mukavan kuuloinen, mutta Taavitsaista ei kyllä pitkään aikaan tarvitse mennä kuuntelemaan ja vielä vähemmän katselemaan. Taas muutamat ihanat tanssittajat olivat illan pelastajia sekä sekahaku joka oli voimassa koko illan. Paljon myös saatiin harjoitella keskenämme buggia, ja joku uusi häkkyrä taidettiin tuonakin iltana keksiä vielä varsin vaatimattomaan kuviovalikoimaan. Mutta kyllä Ruisrääkkä on kevyt vietävä... menee minne Taitri kuvittelee vievänsä. Vai ennakoikohan Ruisrääkkä? Täälläkin tavattiin muutama yllättävä etelän tuttu kasvo. Kiitoksia mukavasta rupattelutuokiosta, sekä mukavista tansseista. Positiivinen yllätys tämä entinen kotilava oli myös Taitrille, joka viime kesänä pääsi siellä oikein ”Paskareissuun” vaikka tanssi-ilta olikin ihan ok.
Lauantai 28.6.2008 Aurinkoinen aamu eikä sada! Ihanaa! Kello oli soimassa ja tänään oli pakko herätä aikaiseen. Äkkiä ystävän luokse suihkuun, puhtaat kuivat pyykit mukaan, toiset aamukahvit ja matkaan kohti Kuopiota, missä pitäisi olla ennen klo 14 tervehtimässä Ruisrääkän asiakasta. Apua, hieman työasiaa lomalla! Kuopiossa olimmekin hieman ennen 14. Vierailu oli mukava ja onnistunut. Pikainen pyörähdys torilla josta Ruis-rääkkä löysi tulevalle sunnuntaille sopivan topin. Ilveskasinon, joka oli molemmille uusi paikka (Taitri kyllä käynyt useastikin joskus nuoruudessaan, mutta ei muistikuvia paikasta) parkkikselle päästessämme huomasimme taas olevamme ensimmäisiä ja mikä mainiota, ilmainen tolppapaikka. Nyt pystyimme syömään ensimmäisen kerran ulkona auringon paisteessa, kesäkukkia maljakossa Kellon ollessa vielä vähän, kerkeäisimme ottaa vielä pienet päikkärit. Taitri otti mukavan kippura-asennon penkeiltä ja Ruisrääkkä viltin kanssa sukelsi ulos pitkien heinien keskelle. Aurinko lämmitti melko mukavasti, mutta silti piti kietoutua viltin sisälle, mutta ihanaa, aurinko paistoi ja illan esiintyjätkin (MMO ja Markku Aro & Diesel) olivat tulleet äänestä päätellen paikalle.Taas saimme kuulla soittimien viritystä ja testailua. Radiota tai muutamaa mukaan otettuja CD:itä kuuntelimme todella harvoin. Nautimme hiljaisuudesta ja näistä hetkistä jolloin saimme kuulla oikeata musiikkia. Ensimmäisten valssien soidessa astuimme vaaleaan, valoisaan ja avaraan tanssipaikkaan. Yllätykseksi näkyi heti monta ihanaa tanssimiestä. Lattialla näkyi kauhuksi kahvinpuruja kaikkialla. Aika liukas tuo lattia olikin, mutta onneksi tasoittui illan aikana. Pienen sadekuuron aikana katossa olevasta ikkunasta pääsi hieman satamaan lattialle, jonka tahmaisuus korjaantuikin kahvipuruilla. Alku alkoi mahtavasti, mutta hieman latistui illan keskivaiheilla, sillä tännekin saapui valtava naisenemmistö. Ruisrääkkä sai taas tuntea olevansa vanhustepastelumagneetti. Ei vanhemmissa viejissä mitään, jos osaavat käyttäytyä ja edes hieman tanssia. Pakitkin sitten tuli kertaalleen annettua, kun ei vaan enää jaksanut. Loppua kohden taas parani mukavasti. Mukavaa kun MMO:n pojatkin jo tuntee meidät ja tulevat juttelemaan, sekä valssiinkin Ruisrääkkä vietiin. Loppuun asti oltiin, totta kai, kun hyvää kuunneltavaa on näin tarjolla.
Sunnuntai 29.6.2008 Alkoi aurinkoisesti. Tällä kertaa emme olleetkaan viimeisiä tansseista lähtijöitä, vaan toiseksi viimeisiä. Matkalla kohti Valkealaa, Tirvaa (molemmille uusi paikka) ja Finkkutansseja, pysähdyimme Mansikkaharjun leirintäalueella tyhjentämässä auton harmaat vedet sekä myös kemssan, tämä tyhjennys olikin koko reissun kamalin asia. Onneksi Taitri kykeni hoitamaan tuon homman sitten loppuun, Ruisrääkän jo ennestäänkin valmiiksi yskäisenä käkiessä kyyneleet silmissä. Onneksi tuolle voitiin nauraakin samalla. Sitten vielä Ruisrääkkä ja Taitri suihkun kautta putipuhtaaksi. Vielä kortti Ruisrääkän nahkakakaroille postitse ja päivän tuuttiannos mukaan ja matkaan. Vielä piti tankata auto matkalla. Hyvin piti tyttö huoltiksella ilmeet kurissa, kun paplarit päässä ilmestyi Ruisrääkkä kassalle järkyttävän hintaista dieseliä maksamaan. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta kun paplarit päässä matkasimme, lieköhän nuo meitä morjenstaneet kuskit ehtineet niitä huomata, yksi tanssittaja ainakin virnuillen kertoi Taitrin paplaripään huomanneensa. Matkalla osuimme myös mahtavan ukkoskuuron alle, siis juuri kun olimme täyttämässä auton kirkasvesisäiliötä. Vettä tuli kaatamalla ja myrskysi. Onneksi tuo ei kauaa kestänyt. Valkealan lähestyessä uskoimme navigaattoria joka vei meidät todella pikkuiselle tielle tuota tietä emme kyllä kauaa uskaltaneet tuolla isolla autolla ajaa. Käännös takaisin ja kartta esiin. Kovasti koetti täti navigaattorissa saada meitä kääntymään takaisin pienille teille. Takaisin isolle tielle päästyämme tuo täti sitten sekosi lopullisesti. Ensin käski meitä kääntymään kaikille vasemmalla oleville teille. Kun emme uskoneet, yritti saada meitä kääntymään jo myös oikealla oleville. Laite lopulta kiinni ja paperisen vanhanaikaisen kartan avulla pääsimme perille Tirvan parkkikselle, jossa emme olleet kovinkaan aikaisessa, kiitos noiden harhailujen. Taas ensimmäisten valssien soidessa olimme portilla kohti tulevaa iltaa. Aluksi näyttikin ihan mukavan väljältä. Tuota kestikin sen pienen hetken. Porukkaa varsinkin naisia tuli tasaiseen tahtiin ja paljon. Nyt lava olikin jo aivan täysi. Muutama ihana tanssittaja vilahti välillä silmien edestä. Onneksi sentään jokunen kappale saatiin tanssia. Hieman ennen naistentuntia päätimme lähteä pakoon tulevaa mantamyrskyä. Käytiin hakemassa makkarat ja autolle syömään ne. Pikkuiset paukut siinä samalla otettiin ja hissukseen takaisin lavalle. Muutaman haun kerkesimme ja onnistuimmekin hakea ennen kuin vaihtui taas miestenhauksi. Onneksi jonkun verran jo porukka alkoi vähetä. Silti taas sai Ruisrääkkä kipeästi jalalleen. Miksi aina kaikki osuu tuohon samaan jalkaan ja samaan kohtaan? (Vieläkin yli viikon/viikkojen jälkeen tuo jalka on mustelmilla ja kipeä monesta kohtaa) Selvittiin tästä Finkku-illasta ja taas tuli todettua, että Finkkutanssit ei ole meidän juttu! Se kun vielä nähtiin Finkut encoreiden jälkeen marssivan kohti autoaan (porukka tanssilavalla pyytäen vielä kerran lauteille) naaman niin happamana kuin mahdollista. Sentään tuo uusin heistä jotain kesäntoivotuksia meille hihkaisi. Vastineeksi toivoteltiin hyvät lomat! Ruisrääkän uuden topin teksti “Onko pakko jos ei halua” kuvaa hyvin ajatuksia finkkutansseista. EI, ei todellakaan ole pakko!
Maanantai 30.6.2008 Ruisrääkkä rattiin ja kohti tuttuja Iitin mökkimaisemia. Mökillä saimme nauttia lähes lämpimästä aurinkoisesta ilmasta. Yllätykseksi saimme kuulla, että suihkusta ei tule vettä ..Apua! Äkkiä rantasauna lämpiämään ja näin sitten saimmekin itsemme puhtaiksi. Ajoissa lähdimme kohti Saukonkalliota. Emme kuitenkaan yllätykseksemme olleet ensimmäisiä, mutta paikkamme taas nopeasti löysimme. Taitrille tämä oli uusi paikka, Ruisrääkkä vieraili täällä jo viime kesänä. Onhan tämä Ruisrääkän mökkilava. Hiljalleen alkoi väkeä saapua ja useat tututkin kasvot näimme tuonne tulevan. Paikka on uskomattoman kauniilla paikalla, kalliolla järven rannalla. MMO soitti mahtavia kappaleita. Tanssittajia oli mukavasti. Lattia hieman epätasainen ja ’koristeltu’ pääskysen pläikillä, tipu olikin pienessä paniikissa, kun olimme sen kotilinnassa riehumassa. Ruisrääkkä oli tilannut itselleen hieman evästä joka harhailun jälkeen vihdoin saapuikin. Kahvio tarjoamisineen ja kohteliaine nuorine miehineen sai kiitettävän arvosanan. Mahtavat eväät! Ilta huipentui iltasoittoon kalliolta yli hiljaisen tyynen järven. Pienessä tihkusateessa tepasteltiin kohti autoa. Yön vietimme mukavasti autossa, vaikka olisikin ollut mahdollisuus mennä mökille nukkumaan.
Tiistai 1.7.2008 Aamulla, tai siis kun heräsimme verkkaasti valmistauduttiin matkaan. Siis kaikki tavarat paikoilleen, kaikki kaapit kiinni, kaikki ikkunat kiinni, kaikki luukut kiinni ja lukkoon, nämä siis tehtiin ja tarkastettiin aina kun lähdettiin liikkeelle ja melkeinpä aina jokin tavara sai silti lentävän lähdön Onneksi mikään ei koskaan men-nyt rikki. Takasin mökille ja saimme nauttia auringosta pelatessamme Mölkkyä Ruisrääkän veljien ja veljenpoikien kanssa ja ihan nautiskellen mökkitunnelmasta. Pikaisen uinnin, saunan ja ruokailun jälkeen alkoi matka kohti turneen viimeistä tanssipaikkaa, molemmille tuttuun Mäntsälään. Hieman haikein mielin matka sujui. Pitkin turneeta päiväkirjaakin kirjoittelimme vuorotellen, aina pidempien siirtymäajojen aikana. Mukaan otettua tietsikkaa emme todellakaan muistaneet koko matkan aikana ja sehän meinasi sitten autoa luovuttaessa unohtuakin jemmaansa. Perillä pikkuiset päikkärin tapaiset. Illan esiintyjät, Syke ja Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty, tulivatkin aika pian ja aloittivat jo jälkeen 17 testaamisen ja treenaamisen. Soittoa jatkuikin lähes tanssien alkuun asti. Oli huikeata valmistautua tansseihin live-musiikissa Tätäkään ei olisi tullut koettua jos olisimme tehneet tämän turneen toisella tavalla. Väkeä ei tuonne tullut tungokseen asti, mutta ihan riittävästi. Taitri sai taas tapansa mukaan vauhdikkaasti tanssia niin tuttujen että uusien tuttavuuksien kanssa. Ruisrääkän ilta ei niinkään hyvä, hieman alakuloinen... Iski nälkä väsy ja vielä ikäväkin siihen päälle! Taitri tanssahteli loppuun asti, Ruisrääkkäkin melkein loppuun. Vielä kerran makkarat mukaan ja autolle. Jäimme vielä täksikin yöksi tanssipaikan parkkikselle vaikka olimme jo kovin lähellä kotia. Aamulla saimmekin tuolla hyvin pakattua tavarat ja siivottua auton lähes kokonaan. Viimeiset tanssiturneen tanssiaskeleet otettiin cd:ltä soineen buggikappaleen tahdissa soraisella Mäntsälän takaparkkiksella, varvastos-sut jalassa. Taitrin tossut sitten lensivätkin tämän jälkeen roskikseen, mutta sujuvasti pyörähtely sujui pohjan halkeamiseen saakka. Sitten alkoikin viimeinen etappi, matka kohti kotia. Auto tyhjäksi meidän tavaroista, viimeiset siivoukset ja autoa palauttamaa. Höh! Eivät antaneet Ruisrääkän pitää autoa vaikka kuinka nätisti sitä itselleen pyysi
Turnee tehty ja älyttömän mukavaa oli!
Saimme ihania muistoja roppakaupalla ja ystävyys syventyi, josta hauskana esimerkkinä kuinka vatsammekin ystävystyi. Taitrin maha jutteli milloin mitäkin murinaa, reissun lopulla Ruisrääkänkin maha tuli jutteluun mukaan ja mahat juttelivat keskenään. Sanoja ei siis tarvittu. Keittiössä häärääminen sujui luonnostaan, sanoitta, kummallakin oli oma rooli ja asiat hoitui mutkattomasti. Taitri piti huolen, että tylsää ei ollut eikä naurua puuttunut. Ruisrääkän rooli oli se Taitrin huoltajana oleminen, avaimien säilyttäminen sekä hoitaa teknistä/käytännön huoltoa, esim. mitä tehdä kun vessan lavuaari ei vedä vettä? No autoa tietty pitää ’hytkyttää’ niin saadaan vesi taas pois lavuaarista! Se miltä tuo näyttää auton ulkopuolelta katsottuna jääköön mahdollisille näkijöille arvoitukseksi mitä autossa todella tapahtui. Tämän näyn Taitri näkee vieläkin silmissään! Yksikin ilta ennen nukkumaan menoa, molemmat hampaita pestessään suoritti hytkytykset ja Taitrin naurulle ei meinannut tulla loppua.
Monet T.nettiläiset (Valssimies, Speedy, Adalmiinan Helmi, Salsapoju, Karkki, Eväs, Marlen, Swingpolkka, Päivi, Mielummin tanssimaan kuin lenkille, Tutti Frutti, Tsemppi, Tahiti, Julia, Jonna, Maalaisvaari, Mutu, Mercury, Karhunpennun hupiretki, Meku, Ansku, Vadelma, Charterdriver, Vadelma, Salsa, Piipa, Kuopus, Sarsa, Titari, Hani, Kaminiitto, Mleena, Ärrä, Aito,Kukka-Maaria, -tulikohan kaikki?) tuli tavattua tai nähtyä. Oli kiva taas nähdä ja tutustua uusiin!
Kysymykseen, mitä jäi päällimmäisenä mieleen tanssiturneelta, vastaus on ihan selvästi itse matkustaminen, mahtava matkaseura, hauskat hetket ja kommellukset nauruineen. Yllättäen tanssi ei jäänyt päällimmäisenä muistiin, mutta oli oiva syy kiertää kaunista Suomea ja kokea tämä. Pääsääntöisesti tanssit olivat kuitenkin mukavia ja kaikki tunnelmaltaan omanlaisia.
Tätä tahtoo lisää ja tätä voimme lämpimästi suositella kokeilemaan!
Kiitos, rakas ystävä kun olit mukana turneella!
Taitri & Ruisrääkkä