Välitöntä ja välillistä [Palvelin] (Taika 2008-06-19 13:51)
Täällä on joskus vilahtanut kirjoituksia siitä, kuinka hyviä tanssiraportteja ei enää näe niin paljon. Olen itsekin huomannut tämän ja harmitellut, sillä ne ovat palstan piristys ja tuovat hyvän mielen monelle.
Aivan hiljan oli palstalla äärettömän hyvä artikkeli (toisen hyvän jatkona), mutta kirjoittaja veti tekstinsä pois. Tunteellinen, herkkä, täydellinen vastaus edeltävään ja jonka minä luin onnesta sikkuralla. Sitten yhtäkkiä artikkeli häviää... , kirjoittaja vetikin sen pois. ???!
Toisaalta; tanssi on pohjimmiltaan liikkeen & energian & tunteen -taidonnäyte yhdessä. Hyvän parin kanssa tanssiminen viestittää kaiken tuon ympärilleen, sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, niitä ei tarvita. Se on jotain jonka voi vain kokea ja tuntea. Läheskään kaikkien kanssa ei natsaa, tai sanotaan vaikka näin että; harvassa ovat ne, joiden kanssa todella natsaa. Hyviä tanssijoita on monia, mutta samalla energialatauksella, samalla tunnetasolla, samalla tulkintatavalla liikkeellä oleviin törmää harvoin. Olin lisätä tuohon vielä "samalla taitotasolla" mutta hetken mietittyäni tulin siihen tulokseen että kyse ei ehkä ole niinkään taitotasosta kuin tulkinnasta.
Minä luen mielelläni palstaa. Tosin on joskus pitkiäkin aikoja että en jouda tai viitsi (ei makeaa mahan täydeltä). Katson tanssipaikkatarjonnan sekä minne menossa palstan joskus vain nähdäkseni minne tutut ovat menossa. Minä kuljen (me kuljemme) minne nokka näyttää, aina en tiedä edes minne olemme menossa, sillä suunnitelmat muuttuvat sen mukaan minkälainen on ollut päivän aikataulu. Kirjoitan harvoin raportteja - enhän minä osaa. Jätän sen oikein mielelläni niille jotka sen taitavat.
Mutta Tanssinet voi tuottaa iloa myös välillisesti.
Kävin tervehtimässä erästä tuttuani joka korkeasta iästään huolimatta on pirteä, iloinen, hyvä muistinen (parempi muisti kuin minulla). Hän oli aikoinaan innokas tanssija ja elää muistoissaan yhä läpi aikoja jotka olivat hänelle niin rakkaita...
Istun vanhuksen vuoteen vieressä pitäen häntä varovasti kädestä. Katson hänen väsyneitä kasvojaan ja näen uupumuksen hänen silmistään. Hän on väsynyt, mutta ei ummista silmiään. Hän valvoo aivan kuin odottaen vielä jotain...
"Voisitko..." -hän aloittaa. Nostan kannettavan hänen syliinsä tietäen jo mitä hän tarkoittaa. Odotan ääneti. Yhtäkkiä hänen kasvonsa kirkastuvat ja silmiin syttyy lämmin loiste, hän hymyilee. Siirryn hieman nähdäkseni mikä sai tuon muutoksen aikaan. Avoinna on tanssi.net. Vilkaisen artikkelia joka on saanut hänet valpastumaan. Hymy nousee minunkin kasvoilleni - vanhuksella näyttää olevan hyvä maku.
Pöyhin hieman hänen tyynyään ja viimein vanhus painaa päänsä tyynyyn, sulkee silmänsä ja nukahtaa. Odotan hetken ennen kuin lähden pois. Oven sulkeuduttua takanani huomaan hymyileväni vieläkin.
Kiitos tanssi.net.