Pavi 6.6., Sinitaivas, Tiina Ruuska, nam [Tanssipaikat] (Pia M 2008-06-07 2:13)
Voi kun kaikki tanssi-illat olis tällaisia! (tai toisaalta ei, kun silloin ei enää hyvä tuntuisi hyvältä vaan tavalliselta...)
Kimppakyyti taas, kiitos Marian. Vaikka paikalliset poijaat oli pihistäneet kadun nimikyltin ja siksi kyyti vähän myöhästyi, niin ajoissa oltiin paikalla, ennen ensimmäisiä valsseja. Ja siitä se sitten alkoi, pyöritys.
Alkuillasta näytti hiukka ahdistavalta kun naisia oli rankasti enemmän kuin miehiä. Muttei se kuitenkaan meikäläisen iltaan vaikuttanut... tanssia sain joka pelin jonka tyrkylle asetuin, ja sen tunsin sitten nahoissani noin kirjaimellisesti. Miten ihmeessä voi ihmisestä tulla niin paljon nestettä nahan läpi yhdessä illassa? Kolme kertaa kävin juomassa, ja naisten tunnin jälkeen oli pakko syödä yksi Reissumies koska nälkäkin pahus yllätti. Anteeksi vain että harkitsematta tuppasin pöytäseuraksi leipineni, toivottavasti en keskeyttänyt mitään... 8-/
TILAA OLI IHANASTI, se tietenkään ei Pavin omistajaa ilahduta, mutta ahdistavaa tungosta ei ollut - tämä oli illan yksi erinomainen puoli. Toinen oli se, että tanssin hyvin paljon sellaisten ihmisten kanssa joiden kanssa en aikaisemmin ole tanssinut koskaan - uusia tanssituttavuuksia, mahtavaa.
Musiikki oli myös hyvää. Molemmat orkesterit olivat ok, erityisesti Sinitaivas soitti paljon todella tyylikkäitä kappaleita kuten esimerkiksi tango Granada, joita harvoin missään kuulee. Mielestäni kaikki normaalit lavatanssilajit tuli kuultua - cha cha, samba, rumba, jive, boogie, fusku, bugg, tango, valssi, hidasvalssi, foksi (nop ja hid), jenkka, polkka, masurkka... jenkat ja polkat jätin suosiolla väliin, muita kaikkia tanssin. Monipuolinenkin ilta siis.
Musiikista vielä sen verran, että hetken kesti oivaltaa miksi pidin musiikkivalikoimasta niin paljon. Hei: ei beatia! Jokunen, mutta hyvin hyvin vähän beat-musiikkia verrattuna siihen mitä sitä normaalisti kuulee tanssibändeiltä. Mie en vieläkään ymmärrä, mihin beatia edes tarvitaan, lienen yksinkertainen. Tai jotain.
Loppuun saakka oltiin, viimeiset valssit saman gentlemannin kanssa kuin ensimmäisetkin, ja sitten Marianin auton takapenkille jalkoja lepuuttamaan. Jäin velkaa 30 senttiä matkasta, harmittaa, mutta ei kyllä harmita niin paljoa kuin se, että jäin Sarsalle ja Kuopukselle velkaa koko Esakallion keikan kun väsyneenä kömmin oman autoon joskus sianpierun ja kukonlaulun välillä... unohdin tyyten koko korvausjutun, soitin sitten perään että aa-pu-va. - En mie ole unohtanut, jahka osutaan samalle paikalle niin korvaan reissun kyllä!
Illan kiitosluettelo:
- Marian + eväs, kimppakyyti
- Ekat + vikat valssit
- Nadin ja Hanin kanssa rupattelu naisten tunnin alussa
- kaikki ihanat tanssittajat, erityisesti kaikki joiden kanssa kohdattiin
nyt ekaa kertaa!!!
Pahoittelut herralle jonka jalat sain maitohapoille jivessä, miehän se vein eikö niin... ja voi hyvää päivää niitä cha chaita loppuillasta, erittäin jees, lisää kiitos :-) ja nuori mies ja rumba, kun lakkasin tuijottamasta jalkoja niin hommasta löytyi idea - kaksi lisää niin olis tullut täydellinen, niinhän mie sanoin...
Onneksi tulee huonojakin tanssi-iltoja, ettei sitä totu tällaiseen herkutteluun.