Miltä tuntui eka kerta? [Tanssijat] (Ytp 2008-05-25 14:32)
Ytp: "Terve. Ei ollut tarkoituskaan rajoittaa tuota henkilötasolle vaikka otsikossa niin viittasin. Se johtui tosiaan vain tuosta taustaepäilystä. Ehkä omalta osalta koko asiaan suhtautumiseen vaikuttaa se, että oma konaistuntemus muodostuu kutakuinkin suhteessa 20% henkilökohtaista onnistumista ja 80% sitä onnistumisen ja osaamisen tunnetta, joka välittyy daamin kautta (mitä hänelle on pystynyt kokemuksena antamaan). NinaK:n kirjoitus oli siinä mielessä lohduttava, että nämä meidän ihastuttavat daamimme tuntuvat olevan hyvinkin avaraluonteisia mieleltään (toivottavasti ei niin kauhean ailahtelevia)."
Näin arvelinkin, joten tungin omat kommenttini ja lusikkani taas soppaan :). Kirjoitusteni tarkoitus ei ole sen kummemmin olla lohduttavia, rohkaisevia ehkä mutta sitäkin ihan rehellisinä mielipiteinäni.
Pitää muistaa, että aina daamitkaan eivät ole niin rohkaisevia, avarakatseisia tai muuta vastaavaa. Välillä törmää tosi naseviinkin tyyppeihin, eräskin nainen oli kiukkuinen kuin ampiainen taannoisissa tansseissa. Kiukkusi niin mahdottomasti ja kertoi antaneensa erittäin äkäiset pakit eräälle vanhemmalle herralle. Hän oli aiemmin tullut kyseisen herran haetuksi hitaille valsseille ja tämä herra kuulemma tanssiessaan piti tätä naista liian kaukana itsestään. Siitäkös tämä daami oli raivoissaan!!! Pajatti mulle kovaan ääneen ja pirun kiukkuisena, että häntä tullaan hakemaan hitaaseen valssiin ja pidetään sitten etäällä kuin ruttotautista, luulis osaavan sitten kans tanssia kun kerran hakee!!! *tässä vaiheessa olin erittäin vaivaantunut* Tämä daami tosiaan oli todella tiukkasanaisesti sitten antanut kyseiselle herralle pakit, kun hän oli tullut uudelleen hakemaan. Mies oli sitten "erehtynyt" kysymään syytä pakkeihin. Daami oli kiukkuisesti tiuskaissut, että ei kuule kiinnosta! Mulle tämä nainen tilitti, että on se nyt h*lvetti, kun ei selvää suomea ymmärrä vaan jää vielä tivaamaan syytä pakkeihin!! *en oikein tiennyt, mihin silmäni ja korvani laittaisin, kasvoiltani takuulla paistoi hämmästys, jonka nainen tulkitsi omalla tavallaan* Nainen vielä oikein osoitti sormellaan, että kato, tuolla se nyt menee. Näin ihan rehellisen, kiltin näköisen iäkkäämmän herran taluttavan jotakin daamia juuri riviin tanssin päätteeksi. Näkyi olevan ihan mielissään onnistuneesta tanssista ja kiitokset vaihtuivat puolin ja toisin hymyillessä. Nainen vieressäni pajatti, että ei tarvitse tähän kyseiseen tanssipaikkaankaan enää tulla. Olen kai ilkeä ihminen, mutta itsekseni ajattelin, että ei ehkä niin väliksikään tuolla asenteella...
Tuli naistentunti. Kyseinen herra siirtyi sivummalle. Tuli muuten vielä illan toiset hitaat valssit. Arvannette, mitä minä tein. Mies näytti aika eksyneeltä, kun pokkasin edessään ja kysyin että sopisiko mennä pyörähtelemään hidasta valssia. Pakokauhukin vilahti silmissään. Hieman takellellen sitä lähdettiin. Huomasin, että herralla oli selväsi vaikeuksia tanssia luonnollisesti. Jotenkin oli hurjan varovainen, selvästi pelkäsi kai loukkaavansa minua tai jotain. Juteltiin jotain, ja mies selvästi hieman rentoutui. Kertoi sitten, että hidas valssi on ollut hänen kompastuskivensä. Ei ole oikein koskaan hallinnut sitä. Ja sitten hän kertoi, kuinka oli tanssinut erään naisen kanssa aiemmin samana iltana hitaat valssit, nauttinut suunnattomasti hänen kanssaan tanssimisesta ja hakenut tätä sitten uudelleen tanssimaan. Nainen oli antanut erittäin röyhkeät pakit ja siitä mies oli jäänyt todella hämilleen. Hän oli sitten kysynyt syytä, mutta oli kokenut kuinka nainen suorastaan hyökkäsi hänen silmilleen. Oli vaatinut hurjan ponnistuksen toipua tuosta kolauksesta. Ensin hän oli ajatellut häipyä samantien, mutta aikansa haavojaan nuoltuaan päättänyt kuitenkin vielä yrittää. Lähinnä siksi, ettei kynnys nouse sitten liian korkeaksi jatkossa. Meillä oli todella mukava tanssihetki, ja vaikkei askeleet ihan aina menneetkään yksiin, hymy pelasti niin paljon! Tanssin jälkeen mies kiitteli vuolaasti ja lämmin hymy ulottui paljonnähneisiin silmiin asti. Itse kiitin myös ja toivoin, että hän hakisi jatkossakin. Jäi muuten todella hyvä mieli!
Sitä vaan ajattelin, että kuka tuossa koko tilanteessa oikein hävisi???
Ohjenuoraksi voisi ottaa tuon, että kuka tuollaisessa tilanteessa onkaan se, joka käyttäytyy väärin? Kuka on se, joka on jostain syystä katkerin? Ja kuka päätti jättää seuraavan tanssireissun väliin tyytymättömänä illan tarjontaan? Meitä kun mahtuu kuitenkin joka asemalle, joten vaikka pahastikin kolahtaa, niin täytyy muistaa se ihmisten erilaisuus. Toiset ovat erittäin avaraluontesia, toiset eivät. Ja se jokaiselle sallittakoon. Sääli vaan, että kaikki eivät tajua loukkaavansa muita käytöksellään...