Satunnaisia huomioita Riutan karikoista [Tanssipaikat] (Humu 2008-05-25 14:11)
Tiistaista saakka kurkkukipu antoi viitteitä flunssan tulosta, ei tullut, kunnes perjantaina puolilta päivin. Ei muuta kuin nimimerkkiä poistamaan perjantain kohdalta ja lääkitystä kehiin. Lauantai valkenikin jo suhtkoht kondiksessa ja illalla tansseihin korjaamaan edellisillan vahinko.
Vaikka Riutanharjun tanssilava on kokenut muutoksia koskien omistajia sekä fyysistä ulkoasuaan ja siten pääomakulut rasittavat, oisko kuitenkin taskunpohjalle kertynyt sen verran hyvää, että vaikkapa lattiaan maalattaisiin kullakin alueella suotavat ja sallittavat tavat harjoittaa fyysistä liikuntaa parin kanssa musiikin rytmiin, samalla tulkiten ja ilmaisten sekä itse musiikkia että omia tuntojaan? Ainakin alkuillasta aluejako oli joillekin hieman epäselvä.
Tietty nöyryys tässä maailmassa olisi myös hyvä pitää mukana. Juuri, kun on vuosikymmenen opettelun jälkeen saanut hitaan valssin pari kertaa sujumaan ilman tahdin laskentaa, miksi on niin kirotun nöyryyttävän tuntuista ruveta laskemaan uudelleen tahtia haastavan sovituksen/kappaleen kohdalla? Onnistuihan se lopulta Sykkeekin hitaisiin valsseihin. Eijan uusi levytys puolestaan vaikutti sellaiselta, ettei tarvitse hankkia omaan levystöön.
Sukupuolijakauma oli normaalia Riuttaa, naisenemmistö huomattava. Ei sillä, että minä eilisiltaista tilannettani valittaisin, mutta tanssiharrastuksen säilymisen ja kehittymisen kannalta olisi lavoille saatava lisää miehiä. Tuskin daamit jaksavat kauaakaan olla niin ihanan viehättäviä tanssipaikkojen sulostuttajia, seinäruusuja?
Naistentunnin jälkeen olikin sitten toipilaan takki tyhjentynyt ja aika siirtyä kohti kotia, vaikka vielä jäi moni ihastuttava daami tanssittamatta.
Terveisin,
Humu.
P.S. Tämän on kirjoitettu flunssaisena. Voiskohan tästä oppia jotain?
Sama.