Pilpalan Elvis kotimaisemissa la 1.3.08 [Esiintyjät] (Mikko 2008-03-03 22:58)
Tanssiharrastusta kurssittamalla aloittelevan elämä ei ole aina aivan
helppoa. Varsinkaan, jos tanssikursseja pidetään kaukana omasta kodista,
eikä niihin pääse helpolla.
Mikko on meille hienosti kertonut seikkaperäisesti monelaisia hänen
tanssimisensa ja kurssiasioidensa vaikeuksia ja kuinka hän on niitä halunnut
voittaa. Harva meistä joutuu laittamaan noin paljon rahaa pelkästään yksiin
tansseihin pääsemiseen.
On aivan ymmärrettävää, että silloin joutuu tyytymään säästösyistä välillä
lähitanssipalveluihin olkoonkin, että ne olisivat vaikka ravintoloissa.
Niitähän moni meistä karttaa mahdollisuuksiensa mukaan.
Ei varmaan Mikollakaan ollut kovin mukava ilta kun tanssijalkaa olisi
poltellut ja kuinka sitten pääsi tanssimaan. Naisilla tanssiin pääsyn asteet
vaihtelevat myös eri iltoina ja heille se asia on myös tuttua.
Muistan vieläkin elävästi kuinka n. 20 v. aivan alokkaana Kulttuuritalolla ylhäällä katselin katsomopenkeistä kuinka kuinka toiset tanssivat laji kun laji ja itse en osannut kuin Valssia, Foxtrotia vähän aluksi ja jotenkin "jytää" rockiin tms. nopeaan. Onneksi serkkulikka opetti Humppaa tanssimaan vuoden parin päästä. Taitojen hieman kehityttyä niillä jo kohtuullisesti silloin pärjäsi.
Muuten ihminen on hyvä muistamaan itselle tärkeät asiat, niitähän voisi olla tanssin alkuaikojen vastaansa saama kohtelu eri ihmisiltä ja etenkin pakkien saanti. Kun joku tanssija on noussut vaikka konkaritasolle hän on varsin laatutietoinen omasta ja toisten tanssista.
Muuten täytyy kipasta tuolla pellolla tutkimassa miten Myslinpuimakone on nyt ruvennut puimaan minusta hieman kummallisesti. Onko siellä joku savipaakku vai aivan lumimöykky kun tuntuu menevän tuotteet erikoisesti omituisiin laareihin.
Heippa! huikkaa varttunut kahlatessaan lumessa puimakoneelle.