Gondoolilla tanssimaan! [Tanssipaikat] (Josef 2008-02-27 16:14)
Suuri päivä koitti. Olin matkalla Tanssimakasiiniin ensimmäistä kertaa. Ilmoituksessa oli maininta, että gondoolit lähtevät Rautatieasemalta, Itellan (Postin) puoleiselta sivulta. Pakkanen kipristeli varpaita, kun seisoin jonossa. Jono purkautui moottorikelkkoihin, jotka katosivat pimeälle jäälle. Asettuessani kelkan selkään, kysyin kuljettajalta:
- Missäs ne gondoolit nyt ovat?
- Ne on vuorossa kesällä, nyt mennään kelkalla kun on tätä jäätä.
- Ja mitenkäs tässä nyt on jäätä - ennen tässä oli pelkkää joutomaata?
- Politiikkaa. Päättivät rakentaa sen Vuotoksen tekoaltaan tänne
Helsinkiin, tasapuolisuuden vuoksi.
- Tasapuolisuuden?
- Kemijärvelle on jo tulossa se palkkitehdas ja tänne eteläänkin tarvittiin
jotain. Töölönlahden pintaa on nostettu kolmella metrillä ja nyt tästä
pääsee jäätä pitkin sinne Makasiinille.
- Sen Vuotoksenhan piti tuottaa sähköä!
- Kyllä tässä sähköä syntyy. Turbiinit on asennettu Töölönlahden ja
Kaisaniemenlahden välisen rautatiesillan alle.
- Valaistaankos sillä sähköllä sitten Helsinki?
- Eipä tietenkään. Syntyvä sähkö tarvitaan käyttämään niitä pumppuja,
joilla vettä imetään Seurasaarenselältä ja johdetaan tänne Töölönlahteen.
- Mitenkäs te osaatte suunnistaa täällä pimeällä jäällä?
- Tosi helppoa. Näethän tuon korkean valaistun nostokurjen. Sen juurella on
Tanssimakasiini.
Mieleeni nousi sananlasku: "Sitä kurkea kuuleminen, jonka juurella tanssit."
Pian astuin sisään Makasiiniin. Sisällä tuoksui navetalta. Olkisilppua kuljeksi lattialla. Johtava narikanhoitaja tuli napittamaan palttooni ylänappia.
- Eikös täällä oteta palttoota pois päältä ja panna sitä narikkaan?
- Ei, paras on pitää se päällä näin talvella. On tuo katto vähän hatara.
Vilkaisin ylös. Katto oli ladottu oksista, koivua varmaankin. Tähdet tuikkivat oksien lomasta.
- Rakennusluvan ehtona oli luomurakentaminen uusiutuvista materiaaleista.
Kesällä, kun oksissa on lehdet, katto toimii arkkitehdin arvelun mukaan
oikein hyvin.
- Olisihan sen voinut rakentaa laudoistakin!
- Ei olisi. Helsingin kunnanvaltuuston feministien mielestä lautoja ei saa
panna halvalla, toisin sanoen niitä saa panna vain arvokkaisiin
rakennuskohteisiin. Jäi nämä risut käyttöön. Seinät piti rakentaa
saviharkoista, puolet olkea ja loput savea. Siitä nuo oljet parketilla.
Toisten mielestä oljet ovat ikäviä roskia, mutta nuo yli yhdeksänkymppiset
papparaiset ovat tyytyväisiä: tulee mieleen lapsuuden joulut: olkia
lattialla kuin seitsemällä veljeksellä ikään.
Äkkiä kovaäänisistä kaikui komento: "TURVAVYÖT KIINNI!"
Väki siirtyi tottelevaisesti seinustoilla oleville penkeille ja kiinnitti turvavyönsä. Kuului ketjujen kalinaa, ruosteisten väkipyörien kirskuntaa ja suuritilavuuksisen dieselin möreää murahtelua.
Yllättäen, aivan tilaamatta, koko rakennus huojahti ja nousi maasta. Tuntui, että rakennusta siirrettin ja sitten se tömähti maahan. Väki irroitti turvavyönsä ja tanssi jatkui.
- Juu, tässä seinustalla kasvaa erittäin uhanalainen isopukinjuuri (Pimpinella major). Luonnonsuojelijat pelkäsivät, että Makasiini varjostaa sitä, ja niinpä rakennusluvan ehtona oli, että rakkennus siirretään tasatunnein kasvin puolelta toiselle.
Vaikka tanssijoiden hengitys huurusi, arvioin, että sisällä oli lämpimämpää, kuin ulkona.
- Mitenkäs tätä lämmitetään? Puilla varmaan?
- Ei Suomessa enää puuta riitä lämmitykseen. Se viedään Brasilian
sellutehtaille. Täällä käytetää uusiutuvaa energiaa. Samaa, mitä Saharassa
ja muilla puuttomilla alueilla.
- Siis lehmän lantaa?
- Ei aivan. Näithän tuolla ulkona rivistön perinteisiä ulkohuusseja. Ne ja
tanssijat takaavat lämmityksen.
Nyt ymmärsin navetanhajun.
En vaivannut päätäni enempää näillä luomurakentamisen ihmeillä, vaan siirryin parketille (muovilaminaattia, valmistettu uusilla luomuprosesseilla rypsiöljystä) sovittelemaan ykköstä TA(-te-ti) TA(-te-ti) TA(-ka) (ta-ka) TA(-ka) TA(-ka) (ta-ka):n sekaan.