Voi miten kivaa Järvenpäässä - osa 2 [Tanssipaikat] (Aito 2008-02-18 9:00)
Vihdoinkin! Äiti on koko talven luvannut minulle että pääsen uudestaan tanssimaan, mutta aina on tullut jotain tautia tai muuta estettä ettei ole voinut muka minua mukaan Jäken sunnuntaitansseihin ottaa, mutta eilen se sitten onnistui. Minun onnekseni myös Savolaisen nuorin tytär, jota kutsun Siskoksi, vaikkei hän oikeesti minun siskoni olekaan, mutta tahdon häntä sillä nimellä kutsua koska pidän hänestä niin valtavasti, pääsi meidän mukaan. Äiti sanoi, että jotain hyötyä on siitäkin että meidän hiihtolomat on eri aikaan, kun Sisko jäi meille vielä yöksi niin päästiin yhdessä tanssimaan. Menomatkalla vähän jännitti, mutta kun päästiin parkkikselle, paniikki helpotti ja Sisko kertoi äidille illalla myöhemmin että olinkin oikein kiltti poika koko illan.
Nyt tiesin jo mikä on narikka ja senkin ettei Järvenpäähän tarvitse lapsista maksaa mitään. Hyvä, koska oli äidin vuoro maksaa tanssiliput, niin hän pääsi nyt kahden lipun ostolla. Äippä oli ostanu mulle uudet kengät, ne kiilteli oikein komeasti minun jaloissani. Päälleni halusin samanlaisen jokapoikapaidan kuin Savolaisellakin, koska halusin että me jätkät näytetään vähän samalta. Äiti ajeli viikolla minun hiuksenikin ihan puliksi, niin ei niin paljon pääkään hionnut illan aikana. Halusin istumaan penkkiin lähelle bändiä, koska sieltä näin heidän hienon laulannan ja soitannan. Äiti kutsui poikia Fiibbareiksi, liian vaikea sana minulle, sanon mielummin bändi. Komeesti pojat soittelikin, sanoin Siskolle yhdessä vaiheessa, että "Kuule, tää bändi on hyvä" ja jatkoin jammailua penkin reunalla. Äiti vei mua illan aikana monta kertaa humppaa, se tuntui aluksi ihan typerältä tanssilta, siinä meni pää pyörryksiin, mutta sit kun äiti ei enää olis jaksanu, niin sitten minä vasta innostuin ja olisin tanssinut humppaa vaikka koko illan. Äiti osas askeleetkin hienosti, mutta minä vielä vähän tapailin. Äippä ei onneks törmännyt keneenkään ja yritimme muutenkin olla mahdollisimman vähän häiriöksi. Äiti vei mua myös sylissä monta kappaletta. Painoin pääni hänen otsaa vasten, kiedoin kädet kaulan ympärille ja olin onnesta mykkänä, olinhan rakkaassa sylissä ja ah miten hyvässä viennissä. Äiti onkin tanssittanu mua kotona sylissä niin kauan kuin olen ollut olemassa ja sen kuulemma minusta huomaa. Tarhassakin sanovat että olen oikea rytmikone, alan hytkyä heti kun musiikkia vähänkin soi. Älkää nyt kertoko äidille, mutta mun mielestä hän oli vähän typerä eilen, kun kävi päivällä punttisalilla rehkimässä. Nimittäin minä en ole mikään ihan kevyt kannettava ja olishan se äiti saanu hyvää reeniä siinäkin kun olis tanssittanu minua illalla enemmän sylissä. Nyt vetos siihen että kädet väsyy, eikä tanssittanu mua sylissä sitä kymmentä kertaa mitä olisin halunnut. No mutta tarpeeksi kumminkin.
Se mikä oli illassa hienoa oli nähdä kuinka hienosti ihmiset tanssii. Yks mieskin tanssitti kahta naista yhtä aikaa. Ihmeellistä. Olin taas iloinen kun niin monta kaunista ja ihanaa naista kävi meitä jututtamassa ja tarjosi hoitoapua että äiti ja SP pääsi muutaman kerran tanssimaan keskenäänkin. Äiti tanssitti Siskoa montaa eri lajia, ainakin humppaa, hidasta valssia ja cha-chata ja SP tanssitti Siskoa valssia ja tangoa. Ei ole Sisko turhaan käynyt tanssitunneilla, alkaa olla monta lajia hanskassa. Äiti kertoi että kesällä oli mennyt Siskon kanssa jenkkaakin niin hienosti, nyt ei harmiksemme tullut jenkkaa. Mutta mä näin kun äiti pomppi polkkaa yhden meidän hyvän ystävän kanssa. Äiti kutsuu sitä naista Kukkikseksi, on sillä naisella nimikin mutta äiti sanoo ettei täällä saa kutsua ihmisiä oikeilla nimillä, tuollaisilla kummallisilla kutsumanimillä. Niin kuin eilenkin Eväs ja Marlen esimerkiksi, eihän ne voi olla ihmisten nimiä, eihän?
Seitsemältä oltiin jo aika väsyksissä ja niinpä siirryttiin kahvion puolelle iltapalalle. Sitten käytiin äidin kanssa vessassa, niin hän vaihtoi mulle yöpuvun päälle, farkkujen alle valmiiks, niin ei kotona sitten tarvinut muuta kuin kantaa mut kotiin, sillä mä nukahdin autoon jo ennen kahdeksaa, niin kivaa oli ollut. Pari naista ihmetteli siellä vessassa mun komeeta pääkallopyjamaa, mutta äiti ei niiden katseista välittäny, sen verran kova mimmi tuo Äippä on. Kotimatkalle siis puoli kahdeksan jälkeen ja kyllä uni totisesti maittoi. Kotona äiti kantoi mut sisään, riisui farkut ja takin (ja tietty ne hienot tanssikengät) ja peitteli sänkyyn.
Kaiken kaikkiaan erittäin kiva reissu taas. Kesällä tahdon kyllä sinne lammen rannalle tanssimaan, äiti kutsui sitä paikkaa jollain nimellä missä oli numero edessä, mutta en sitä nyt muista. Kiitos eilisestä kaikille jotka siihen osallistui, erityisesti tietty kiitos äidille ja Savolaiselle että otitte mukaan ja tietty Siskolle kun olit mulle niin isona seurana. Ja kaikille Jäkessä olleille kiitos huomiosta ja ystävällisyydestä. Ja Bändin pojille kiitos nimmarikorteista, laitetaan viime kesän korttien kanssa keittiön seinälle.
Teille aikuisille jotka tätä luette sanoisin vielä että jatkakaa tanssimista, se näyttää ja tuntuu niin ihanalle ja on kiva harrastus. Ja ottakaa muutkin lapsia mukaan, kyllä me lapset(kin) osataan käyttäytyä lavalla!!!!!
Paavo, pian 5v