Mikä tuottaa sinulle esteettisen kokemuksen? [Tanssijat] (4711 2008-01-29 22:01)
Puhumme tanssinautinnosta, mutta ehkä kysymys onkin esteettisestä kokemuksesta!
Hakusana "esteettinen kokemus" tuottaa muun muassa tällaisia tietoja:
"Musiikissa tutkimuksen kohteina ovat muun muassa sanoitukset ja lyyrisyys, harmonia, hypnoottisuus, tunteellisuus, dynamiikka, resonanssi, leikittely ja väri.
Esittävissä taiteissa esteettistä voivat olla tarinankerronta, tasapaino, ajoitus, voima, ¨okki, huumori, asu, ironia ja sensuaalisuus.
Kokeellinen estetiikka tutkii taiteen ja kauneuden ilmiöitä kokemusperäisemmin kuin filosofinen "ylhäältä alaspäin", asioita tarkasteleva estetiikka. Kokeellinen estetiikka on lähes sama asia kuin taidepsykologia. Muita kokeellisen estetiikan alueita ovat muun muassa urheilun, viestintävälineiden ja sukupuolen estetiikka."
Mikä seuratanssissa tuottaa meille esteettisen kokemuksen? Ja mikä rajoittaa tämän yksilöllisen esteettisen kokemisen syntymistä, "luvallisuutta"?
Kysymys tuli mieleeni, kun tänään ensin katselin videoita tanssinopettaja Taina Puujalan ja pyörätuolilaisen Reino Laapotin tanssiesityksistä. Oi, miten kaunista ja taitavaa! Sain esteettisen kokemuksen.
Iltapäivällä sitten nainen pyörätuolissa keinui ja leijaili viemälläni valssilla - niinkuin hän aina tekee, hyvin onnellisen näköisenä. Nautimme siitä molemmat, kun valssi ei ollut liian nopea. Hän huokaisi: "Minä aina tunnen liiteleväni jossakin linnassa, jossa ovat hienot kristallikruunut ja..." Mikä mahtava esteettinen kokemus!
Mukana oli toista kertaa uusi tanssiva nainen, joka halusi nähdä videoita hyvistä pyörätuolitanssijoista, ja siinä ulos tullessa suunnilleen todettiin, että kun näkee niin kaunista, niin sitä voi itsekin kuvitella olevansa perhonen. Ja se oma kokemushan harrastamista pitää yllä.
Kun pääsin autoon, ajattelin, että mitähän jotkut tosikot olisivat sanoneet, jos olisivat kuulleet. Eihän esteettistä voi olla se, mitä kokee - vain se, mikä näyttää hyvältä!!!!!
Minä väitän, että moni pariskunta, joka jonkun toisen mielestä "koikkelehtii kauhean näköisesti" lavalla, kokee itse suurta esteettistä nautintoa. Eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista.
Sillä: esteettiset kokemukset ovat erittäin tärkeitä jokaisen ihmisen mielenterveydelle. Kaipaan erityisesti Aragornin mutta myös Pia M:n ynnä muiden ajatuksia tästä asiasta.
Kertokaa kaikki, mistä saatte esteettisen kokemuksen! Saa kertoa kaikista sellaisista esteettisistä kokemuksista, jotka eivät liity ihmisen ulkomuotoon. Tässä loskatalvessa on kiva jakaa esteettistä, kaunista.
Huh, tämä on niin vaikea kysymys, että lainataan pari kohtaa suoraan vanhalta kunnon Goetheltä. Tässä hän vertaa luontoa tanssiin:
"Luonto! Me olemme sen ympäröimiä ja sen sisällä - kykenemättömiä astumaan siitä ulos ja kykenemättömiä astumaan jälleen sen syvyyksiin. Pyytämättä ja varoittamatta se tempaa meidät tanssinsa pyörteisiin ja ajaa meitä eteenpäin kunnes uupuneina vaivumme sen käsivarsille."
Jos tuossa vielä sanan luonto korvaa tanssilla, niin aika osuvaa! Ja toisaalla:
"Kun ihmisen terve luonto vaikuttaa kokonaisuutena, kun hän tuntee itsensä suureksi, kauniiksi, arvokkaaksi ja kallisarvoiseksi kokonaisuudeksi, kun harmoninen mielihyvä tarjoaa hänelle puhtaan, vapaan riemun: silloin pitäisi koko maailmankaikkeuden, jos se voisi itsensä havaita, kuin päämääränsä saavuttaneena puhjeta ilonhuutoihin ja ihailla oman arvonsa ja olemuksensa huippua."
Jos joskus pääsisi hyviin konserttitanssiaisiin, niin tuolta se voisi kai tuntua.
Ja toisaalta on ihmeellistä miten aivan hiljaakin liikkuminen - toisen ihmisen kanssa, musiikin soidessa - voi olla niin täydellistä.
Ennen elämäni tanssivaihetta oli Reggae-musiikki, se, oikein rupinen ja kokkareinen Roots-reggae. Se tuntui voimana sisällä.
Tansseissa sellaiset ohikiitävät hetket kun esim. tuntee keskikesän ja loppukesän taitoksen huipun. Kun pysähtyy kappaleiden välissä nojaamaan Kuikan ulkoterassin painekyllästettyyn lautakaiteeseen ja joku nainen on siinä ohessa. Yllä on sininen taivas, tähdet näkyvät heikosti. Katon yllä on valonheittäjä, mutta se jää räystään katveeseen. Hyönteiset parveilevat lämpimässä ilmassa ja valo saa ne kirkkaiksi. Hyönteisten elämän syvä mielekkyys. Oma elämä, tanssivuoden huipennus, edellisen ja ehkä tulevan vuoden välissä. Mielen ylennys ja onnen kopsahdus.
Elämykseen tarvittavan naisen ei tarvitse olla ihku tai tuoksua kuin tropiikin eksoottinen hedelmä, tärkeämpää on läsnäolo. Tanssiminen ja musiikin rytmi on osaltaan ladannut sen vieterin, joka avaa mielen hyvään jysähdykseen. Tämä malja elämälle nautitaan raakana, uskon, että esim. alkoholi heikentää elämysten kokemista, samoin kuin turha puhuminen.
Hetkeen ei kannata yrittää ripustautua, koska uusia hetkiä tulee kun ne tunnistaa. Mieli antaa merkityksen aistihavainnoille. Hyvä on hyvää ja merkityksetön merkityksetöntä. Jotakin niistä jää, jotakin, jonka voimalla voi uskaltaa auttaa vaikka sokeaa mummoa kadun yli.
Ai niin, meinas unohtua, että kesällä voi joskus kotimatkalla nähdä valaisevia yöpilviä.
Pekka