Anskun bileissä [Tanssijat] (Karhunpennun hupiretki 2007-11-24 2:58)
Olin saanut ostettua uudet kesärenkaat autooni ja lastun avulla 1kw lisää (61) tehoa teini corolla moottoriin. Eli oli pakko päästä baanalla kruisailee. Sain vielä kaksi vietättävää böönää puhuttua takapenkille. Vasten laskevaa aurinkoa paahdoin kohti Kouvolaa ja sieltä Korian keskustaan.
Pysähdymme paikalliselle grillille uusille perunoille ja puolikylmälle kaakaolle, kun huomasin että paikallisessa työväentalossa oli laulujenkävelyiltamat eli tanssit. Tytöt takapenkiltä vonkuivat Kuntotalolle diskoon mutta pidin pääni ja johdatin neitoset sisälle. Lupasin ostaa tytöille vielä tiketit mutta lipunmyyjään en tavoittanut vaikka aikani huhuilin ja roskakoria miehekkäästi monotin.
Narikkavahti oli ilmeisesti samoilla salaisilla reissuilla joten berberi kuustuumaisen kantaan ja sisälle hornankattilaan. Heti vasemmalla oli joku kumma pöytä josta sai ottaa mukavia pikkuesineitä mukaansa. Herkimmät henkilöt(naiset) tuskailivat omantunnon tuskissa ja vääntivät itkua lukiessa korttipinoja ja muuta paperisälää.
Joku nuori nainen tuli vastaan liituraitapuvussa mutta olin tehnyt jo havannon täytekakusta ja muusta suussa sulavasta joten ohitin naisen huomaamattomasti läheisen pöydän yli. Viidettä kupposta hakiessa oli tarjoilijatyttö vaihtunut, oli kuulema edellinen saanut jännetuppitulehduksen pelkästään kahvin kaadosta minulle.
Viimeisiä röyhtäilyjä päästellessä ja suupieliä verhoihin pyyhkiessä huomasin että salin puolella oli alkanut musiikki soimaan. Kiirehdin ovelle ja siellä oli joku osaaikamaalarien yhtye soittamassa. Ei nimittäin ollut ihan kokonaan valkoista päällä vaan yläkerta oli verhoiltu maalarintakkiin. Tai siltä ainakin näyttivät puolipimeässä salissa ja rähmäisten silmälasien läpi. Mutta soittaa osasivat. En nimittäin olisi osannut yhtään sen paremmin.
Kerkesin parikymmentä minuttia pyörittää paikalla olevia neitosia ja tehdä monesta illan onnellisimman naisen kun pyytivät tätä liituraitaneitoa lavan eteen. Jotain tanssikuviota tuntuivat harjoittelevan ja sitten yläkerrasta laskeutui jokaisen naisen päiväunien kohde. Kuntsin oma Ooke Plunvisti - Reino Ritari.
Siinä oli mies joka osasi todella tanssia. Ajattelin mielessäni että liituraita tytönkin kannattaisi mennä jollekin kurssille niin oppisi Reinon sujuvat mutta niin eksooottiset, jopa eroottiset tanssiaskeleet. Mutta ei siinä vielä kaikki. Yhtye alkoi soittamaan jotain pitkää kappaletta ja miehet tanssittivat vuorostaan tätä tyttöraukkaa. Ei siinäkään ollut vielä koko totuus vaan jopa eräät naiset osallistuivat tyttösen kiusaamiseen ja riepottelivat lattialla miten sattuu. Mutta pahinta oli eräs pariskunta joka litisti naisen väliinsä ja tyttö oli todella helpottuneen oloinen kun pääsi vihdoin moisesta pinteestä.
Kävin siinä illan mittaan juomassa vielä muutamat kahvit, syömässä jääkaapista kinkkuvoileivät ja kävelytin paikan upeimpia naisia.
Kyseinen ilta oli niin mieleenpainuva ja unohtumaton kokemus että ajattelin mennä sinne myös ensi perjantaina.
Tulomatkalla muistin Nastolan kohdalla että minullahan oli naisseuraa mennessä mukana. Mutta ei mitään hätään. Pakkasta oli vaan 6 astetta joten mitä parahin ilma liftaamiseen.