Satulinnassa kylmää ja ankeaa la 17.11 [Tanssipaikat] (Mikko 2007-11-19 20:34)
Kun takana oli loistavat tanssit Ruusulinnassa 10.11 sekä Järvenpäässä 16.11, niin ajattelin tietty, ettei kahta hyvää ilman kolmatta.
Eräs pitkän matkan daamipalstalainen yöpyi luonani perjantain lauantain välisen yön täällä luonani. Kun kaksi tanssijaa tapaa, niin aika luonteva keskusteluaihe on tietty tanssiharrastus eri vivahteineen. Hän jopa innostui opettamaan minulle valssia. Opinko sitten mitään onkin ihan eri juttu.
Kun Hämeessä ollaan, niin lähtövalmistelut tehtiin hyvissä ajoin. Silitin tanssipaidan daamin kerätessä voimia sohvalla iltaa ja yötä varten.
Hyvissä ajoin ennen klo 19 päästiin tien päälle. Sää oli pakkasen puolella, mutta kirkas. Onneksi ei tullut lunta.
Siinä wanhaa kolmostietä pitkin sitten ajettiin kohti Hämeenlinnaa. Rauhassa saimme ajella, kun moottoritie vetää liikenteen. Ajo Hämeenlinnan keskustan läpi vaati hieman jo tarkkaavaisuutta. Kun omaa autoa ei ole, niin tuo keskustan läpi ajaminen vaati "kartturiltakin" tarkkaavaisuutta.
Kellon ollessa varttia vaille 20 pääsimme Satulinnan pihaan onneksi ilman ongelmia. Autosta lähtiessäni kauniimpi osapuoli jäi vielä tekevään sen viimeisen silauksen. Naiset nääs :)
Lipputiskillä yhteiserooppalaista valuuttaa tiskiin 14€ edestä. Se hinnan-nousu oli sittenkin totta. Vielä leima tanssipassiin ja narikan viereen takkia pois ja kävelykengät vaihtamaan tanssivastaaviin.
Siinä kahvioon kävellessä huomasin, että tanssisalin etuosa oli valaistu ja buggkurssilaiset treenasivat ahkerasti. Ahkerasti myös vaihtoivat siinä pareja ja homma tuntui toimivan. En kysynyt missään vaiheessa miltä tuo vauhdikas parin vaihto tuntui kurssiteltavilta. Ainakin ulkopuolisen silmin se näytti sujuvan.
Asia mikä tuntui heti sisälle tullessa oli kylmyys. Ihmettelin, miten jotkut bugg-oppilaat tarkenivat siellä lyhessä paidassa. Itse palelin pitkähihaisessa, mutta ohuessa tanssipaidassa. Tein ilmeisen vikatikin, kun otin tölkin energiajuomaa. Siinähän ohjeistettaan nauttimaan juoma kylmänä ja minä, kun satun olemaan varsinainen Ville Vilunen. Olisi pitänyt ottaa kahvia.
Siinä miesten penkkirivissä istuessa katselin miten buggopetus edistyi. Hyvin näytti menevän. Kieltämättä olisi tehnyt mieli mennä mukaan, mutta joskus toiste sitten.
Kun varsinaiset tanssit eivät olleet vielä alkaneet, niin siinä oli aitiopaikka nähdä miten illan daamit sijoittuvat hakuriviin. Ihmetys oli aikamoinen, kun vasta siinä korokekynnyksellä nuorten ja vähän varttuneenpien hakurivi alkoi muodostua. Varttuneemmat daamit ja muutama nuorempikin istuivat siinä hakualueen penkeissä. Lisäksi tuli sellainen tunne, että osa siitäkin ei ollut haettavissa tanssimaan. Joskus aikaisemmin olen jopa mennyt kehumaan Satulinnan hakujärjestelmää. Miten väärässä olen ollutkaan tässä.
Kurssi oli loppu, kun PNP solisti sanoi, että tässä on valmiit parit tangolle tarkoittaen niitä buggpareja, jotka nyt sattuvat sillä hetkellä olemaan.
Alkuilta meni poissa parketilta tangoa ja valssia väistellen. Alkuillasta väkeä oli harvana paikalla, mutta illan edetessä linna oli lähes tulkoon täynnä. Hyvin mahtui tanssimaan.
Illan mittaan pongasin muutamia tuttuja, joita myöskin tanssitin. Palstalla on ollut puhetta siitä, että vain niitä tuttuja tanssitettaan. Tähän syntiin syyllistyin tänä iltana. Oli vaan jotenkin tuttua. Muutamia uusia tuli kanssa vietyä tanssin pyörteisiin. Näistäkin 2 ei kuulu Ruusulinna-Järvenpään tk-Satulinna akselin vakiodaameihin. Kun minne menossa listalla oli melko paljon nikkejä Satulinnan kohdalla, niin tottahan toki niihin törmäsi myöskin paikan päällä.
Erästä viehättävää tuli haettua siitä kynnyksen kohdalta. Olimme jo sopineet, että kun nähdään, niin sitten kanssa tanssitaan. Nopeasti tein sellaisen pistotäsmähaun. Samalla, kun vein daamin parketille, niin sen hakualueen ongelma tuli kouriintuntuvasti esiin. Daamirivi oli vielä hyvin kasassa, kun kuljin siitä ohi ja nyt sen todellinen pituus selvisi, kun herrat vielä pohtivat ketä tanssiin pyytävät. Oli siinä kulkemista, kun kuljimme kohti vapaata tanssialuetta eli lähelle salin perää. Eiköhän tälle asialle pitäisi vihdoin tehdä jotakin. Kuulemma siitä on valitettu vuosia..ei kahta viikkoa.
Illan tanssittajat Pekka Niskan Pojat ja Tomi Markkola & Fernet ansaisivat palkkansa kyllä. Herra Markkola on nuoremman näköinen, kun valokuvat antavat ymmärtää. Humppaa ja buggia tuli mukavasti. Eräskin varttuneempi daami tuntui jopa innostuvat buggia oppimaan kurssin kautta.
Naisten hakuaikoina tuntui olevan jotenkin passiivista hakemista. Minua tanssitti tuttuja jo ajemmilta kerroilta. Jotenkin tuli tunne, että säälistä hakevat :( Latisti tunnelmaa tehokkasti.
Kun oli aikaa istua ja olla kahviossa, niin siinä ehti tehdä monen moista huomiota. Humalaisia oli ehkä 2 ja jonkin verran oli porukkaa vaatteissa missä en kyllä kehtaisi tulla edes katsojana paikalle. Lippalakki päässä jne.
Illan valopilkut olivat harvassa. Uskalsin hakea edes tuttua daamia valssille..luitte aivan oikein.siis valssi. Oli se kyllä aika kyhnäämistä, kun sitä perusneliöö tanssin. Jos sitä pitäisi nopeutena ilmaista niin oli hidasta valssia :) Onneksi tanssimme siinä keskellä lattiaa.
Varsinainen näytös oli, kun buggopettajat tanssivat pariensa kanssa. Näky oli todellista cha cha - ilotulitusta. Sitä nopeutta ja liikeen hallintaa ei voinnut muuta, kun ihailla.
Jos olisin ollut yksin matkassa, niin naistentunnin jälkeen olisin luultavasti mennyt Hurmioon hankkimaan hiprakkaa. Sen verran huono fiilis oli päällä, enkä ollut ainoa t.nettiläinen joka odotti illasta enemmän.
Joskus ½ yön jälkeen jätimme Satulinnan taaksemme ja lähdimme lumipyryssä ajamaan kohti etelää.
7-