Lista: Kirjoittajien tanssitaustasta (34 vastausta) [Tanssilajit] (Nippo 2007-11-03 16:20)
Tämä elämä on jatkuvaa muutosta iloineen ja suruineen. Joskus käy niin että elämä ottaa meiltä pois asioita joista emme haluaisi luopua. Kuitenkin, ja kaikesta huolimatta, jos elämä ottaa se myös antaa. Koskaan emme menetä mitään niin, etteikö tulisi jotain uutta tilalle, emme koskaan. Vaikeudet muokkaavat meitä ja moni asia näkyy uudessa valossa. Olen edelleen sitä mieltä että surussa on jotain valtavan kaunista, samoin kuin kauneudessa on jotain valtavan surullista.
Kukaan ei voi myöskään määritellä, mikä on itselle paras keino käsitellä vaikeita asioita. "Yksin olet sinä ihminen, kaiken keskellä yksin". Niin totta, niin PAHUKSEN TOTTA!
Mutta se tarina, sitähän tässä kysyttiin...
---o---
Olipa kerran, kauan kauan sitten...
Ilta oli lämmin, järven pinta peilityyni. Tyttö kapusi rantakivelle, tuolle tutulle rakkaalle kivelle, jolle hän kapusi joka keskiviikko tuohon aikaan kesästä. Se kuului niin hyvin järven peilityyntä pintaa pitkin - tuo musiikki, joka kiehtoi häntä ja teki hänen olonsa levottomaksi. Tuonne hän halusi...
Siskon kanssa oli opeteltu keittiön lattialla tangon, humpan, valssin ja jenkan askeleet. Mieli paloi lavatansseihin, mutta hän oli niin nuori, vasta yksitoista, ei puhettakaan että lupaa heltiäisi, ei sitä uskaltaisi edes kysyä.
Eräänä iltana hän lähti salaa, vain katsomaan. Voi miten hienosti nuo tanssivatkaan. Hän katseli silmät suurella ja tuon illan jälkeen häntä ei pidellyt mikään lavalta pois. Lavan kioskimyyjät huomasivat hänen intonsa ja pian hän saikin luvan mennä myyjien avuksi. Nyt oli ilo ylimmillään, hän sai seurata tanssipareja aivan läheltä ja jutellakin heidän kanssaan.
Joku muukin huomasi hänen intonsa sekä oudot katoamiset, nimittäin isä ja äiti. Tyttö sai sydän pamppaillen tehdä perusteellista selkoa illoistansa ja lopulta vanhemmat heltisivät ja hän sai luvan jatkaa, kunhan olisi kunnolla.
Tanssiväki tottui vähitellen tytön läsnäoloon ja hänet hyväksyttiin mukaan, joskus hän sai luvan jopa livahtaa lavan puolelle tanssimaankin.
Tuolla lavalla oli noin 70-vuotias mies, joka tanssitti niin hienosti että naiset aivan kilpailivat hänestä. Lavalla oli aina naistentanssit ja aikansa rohkeutta kerättyään, uskaltautui tyttökin hakemaan tuota miestä. Aina tuo mies tanssitti hymyssä suin, koskaan ei moittinut tytön nuorta ikää, vaan tanssitti, opetti ja ohjasi.
Samaiselta lavalta tyttö löysi elämänkumppanin, pojan joka ei tanssinut. Tanssi sai jäädä, elämän täytti poika, sitten myöhemmin perheen perustaminen ja työ. Näin vuodet vierivät ja aika kului, yli kaksikymmentä vuotta, kunnes...
2004: Ilta oli lämmin, järven pinta peilityyni. Nainen kapusi rantakivelle, tuolle tutulle rakkaalle kivelle, jolle hän kapusi joka keskiviikko tuohon aikaan kesästä.Se kuului niin hyvin järven peilityyntä pintaa pitkin - tuo musiikki, joka kiehtoi häntä ja teki hänen olonsa levottomaksi. Tuonne hän halusi...