Suomelle rock'n'swing -menestystä (MM-kisat Ruotsissa) [Tanssilajit] (Pete P. 2007-10-07 14:28)
Henkilökohtasesti mun mielestäni noissa kisoissa vaaditaan liikaa
hienostuneisuutta ja hienostelua. Se kun ei ole oikein noiden lajien idea,
kun mietitään niiden alkuperiä. Toisaalta en myöskään tajua sitä, miksi
boogieen otetaan lindystä niin paljon juttuja ja jopa erittäin lindymäisiä
peruskuvioita, kuten vaikka mini dip. Se näytti olevan aika yleinen kuvio
boogiessa. Kuinka moni daami on jorannut 50-luvulla hidasta boogieta
iltapuvussa...? Rock ja boogie on olleet nuorison kapinaa!
Oikein suruttaa, että nuo lajit on revitty niin kauas alkuperästään ja
mallia otetaan vaan enemmän vakio- ja lattaritouhuista. Itse jäin kaipaamaan
kisasuorituksilta vapaata vientiä, improvisaatiota ja räkäisyyttä!
Mistä ne mielikuvat oikein syntyvätkään? Oma mielikuvani bw:stä pohjautuu paljolti (Suomen kai kaikkien aikojen menestyneimmän parin, Worl Cup-ranking 13.) Ari Halisen/Kati Vestmanin tanssin katsomiseen sekä alkuperäisen bw-musiikin kokemukseen. Hitaan bw:n ja suoraviivaisen nopean bw:n tyyleissähän ei ole juuri muuta yhteistä kuin step-step-triple step-triple step.
Alkuperäisyys? (http://en.wikipedia.org/wiki/Boogie-woogie_(dance)):
The name boogie-woogie is used mostly in Europe; the closest thing in the US is probably East Coast Swing. What today is called boogie-woogie would during the 1950s have been called rock'n'roll. The term boogie woogie is confusing; the dance can be danced to the music style called boogie-woogie but is most often danced to rock music of various kinds. The name was taken since the name rock'n'roll used in competition dance was already taken by a highly acrobatic dance form. Boogie woogie as a competition dance is a led dance, not choreographed, and contains no acrobatic elements.