Kimppakyydeistä maksu [Tanssijat] (Jerryjee 2007-09-28 23:13)
Päivi: ”Mutta mielestäni sopivan korvauksen esittäminen kuuluu kuskille!
Jos kuski ei suostu räknäämään sopivaa korvaussummaa, ehdotan: Kyytiläinen pyytää arvion polttoainekuluista, laskee osuutensa siitä ja kertoo summan puolellatoista. Tai vaikka kahdellakin, jos kuski joutuu kovasti kurvailemaan kyytiläisiä poimiessaan!
Toisten kyytiläisten avokätisyyden/pihiyden ei pitäisi mielestäni vaikuttaa muiden kyytiläisten maksamisiin, suuntaan eikä toiseen.”
-----------
Sopivan summan esittäminen kuuluu todellakin kuskille. Jos kuski ei halua hintaa mainita, koska rahasta puhuminen voi olla joillekin hankalaa, kyytiläinen voi laskea bensakulut 7 l / 100 km ja vallitsevan bensan hinnan mukaan ja kertoa se haluamallaan kertoimella. Bensakulujen pyytäminen lienee yleisintä.
Joku kyytiläinen maksaa kymmenen sentin tarkkuudella, toinen pyöristää summan seuraavaan euroon, kolmas seuraavaan vitoseen. Joku kuski pyytää 10 sentin tarkkuudella, toinen euron, kolmas ”oman tunnon mukaan”. Opiskelijan ei tarvitse välittää, jos muut maksavat vähän reilummin.
Oma tapani on viedä aina kotiovelle, koska niin itsekin toivoisin eikä ketään haluta jättää yöllä julkisten tai kiireisten taksien varaan. Tällä periaatteella on kääntöpuolensa. Jos heitän Helsingistä kyytiin tulleen Vuosaareen, kun ollaan tulossa Ruusulinnasta, ylimääräistä ajoa tulee espoolaiselle 50 km ja 45 min.
Jos siis pyytää vain bensoista väliltä Helsinki – Ruusulinna, kyytiläinen maksaa vain murto-osan kuluista. Jos pyytää vähän muistakin kuluista kuin bensoista, niin saa vähän kotiinheitostakin rahaa.
Näin kauas kuljettamisesta voisi tietysti pyytää jonkun euron lisää, mutta pointtini on se, että jos haluaa saada vähän maksua kotiin heittämisen bensakuluista, helpointa on laskea ne siihen km korvaukseen ettei aina tarvitse miettiä paljon tässä tulee ylimääräistä lenkkiä.
Pitkillä matkoilla (yli 200 km) kannatan vain bensakulujen jakamista. Tarkoitushan ei ole varsinaisesti sponsoroida auton omistamista vaan maksaa kulut.
Kätevin tapa hoitaa ongelma oli erään viehättävän tanssinettiläisdaamin menetelmä: lähdetään liikkeelle täydellä tankilla ja tankataan tankki täyteen lopussa. Siinä saatiin lippu mustaa valkoisella, josta kulut jaettiin.
Yhteenveto: mitään ohjetta ei voi antaa, koska kyseessä on vapaaehtoinen toiminta puolin ja toisin ja kaikki riippuu kuskin ja kyytiläisten tilanteesta ja monesti myös mielialasta. Joskus haluaa olla vähän tarkempi, joskus rahalla ei ole merkitystä.