Onko pelillä merkitystä? [Tanssijat] (Josef 2007-08-24 14:24)
Muistan, kuinka vuosi sitten Pavilla menin hakemaan hitaalle valssille ovensuussa istunutta vanhempaa rouvaa.
- Tulettekos tälle pelille?
- Älä nuori mies naurata! Kaatuu vielä rollaattori!
Ei silloin onnistuneet muutkaan hakuni. Pohdin asiaa vessassa teräksisen kourun äärellä muiden miesten kanssa.
- Onko pelillä merkitystä tanssiinpääsyyn?
- No, helpottaahan se, jos osaa kyseistä tanssia.
- Milläs muulla pelillä tanssimaan voisi päästä?
- Jotkut neidot tykkäävät teerenpelistä ja silmäpelistä.
- Ei pidä unohtaa myöskään niitä, jotka pitävät puolustuspelistä.
- Toiset taas harrastavat todella kasinaamaista peliä.
- Eipä noistakaan vihjeistä taida avuksi olla.
- Oletkos kokeillut erikoisen hienoa ajopeliä?
- ???
- Esimerkiksi Camaro-, Ferrari-, Jensen FF- ja Porschekuskit näyttävät
pääsevän hyvin tanssimaan - vanhempinakin: oikea ajopeli tekee
kuljettajastaan jotenkin iättömän.
- Nyt alkaa kuullostaa hyvälle. Mikähän olisi se kaikkein houkuttelevin
ajopeli?
- Varmaankin vuoden 1952 avo-Jaguaari pinnapyörin.
Muistin, kuinka tyttäreni oli kertonut tarjolla olevasta 50-luvun Jaguaarista. Olikohan se vielä saatavissa. Yöllä kotiin tultuani soitin tyttärelle ja voi sitä onnea: Jaguaari oli vielä myymättä. Seuraavana päivänä tein kaupat. Koko talvi ja mennyt kesä kuluivat Jaggen kunnostuksessa. Kampiakselin kuulalaakerit oli vaihdetava ja pinnapyöriä oikaistava. Mustan, jo kiiltonsa menettäneen maalauksen annoin olla alkuperäisessä asussaan. Jagge valmistui viimein heinäkuun lopussa.
Viime keskiviikkona ajoin Paville. Parkkeerasin lipunmyyntikojun viereiseen parkkiruutuun. Olin pukeutunut ajoneuvon tyyliin sopivasti: lippalakki, golfhousut ja ruudullinen villapusero. Asioista tavallisesti hyvin perillä olevat miehet osoittivat minulle sopivan hakukohteen. Sanoivat, että en voi epäonnistua.
Kohta olinkin jo valssin pyörteissä ko. daamin kanssa. Hän ihaili pukeutumistani ja arvasikin sen liittyvä nostalgisiin ajopeleihin.
- Onko se Morgan?
- Ei vaan Jaguaari, niklatuin osin, ei kromatuin. Ja valkoiset kumit
pedaaleissa.
Eipä aikaakaan, kun olimme jo lähdössä koeajolle. Mutta lipunmyyntikojun kulmalla neito muistikin ennalta varatun tanssin. Jonkun Cadillacin kanssa.
Ajaessani Pavin portista Hakkilantielle, korvissani kaikui vielä tytön riemukas jäähyväishuudahdus:
- Ketterästi polkee faari, faarilla on Jaguaari!
Alkoi sataa...