Musiikkiteorian alkeita [Musiikki] (Jora 2007-08-20 11:24)
Selasin tuossa juuri erästä vuonna 2005 painettua laulukirjaa. Alla breve -tahtilajin symboli (=2/2), joka muistuttaa lävistettyä C-kirjainta, tuli vastaan yllättävän monessa laulussa, esimerkiksi Säkkijärven polkassa. Laulussa käytettiin normaalia pidempiä nuottiarvoja, mutta valitsemalla tahtilajiksi alla breve saatiin aikaan polkalle tuttu poljento.
Hyvä että otit asian puheeksi! Ihan oikeaa asiaa.
Tahtilajithan eivät ole mitään ehdottomia totuuksia, koska niinkun tuossa aiemmin tuli todettuakin, tahtilajin voi ilmoittaa monella eri tavalla, kuten tässä mainitussa Säkkijärjen polkassa.
Kun minä pikkupoikana, joskus about 10 vuotiaana, sain soitonopettajalta Säkkijärven polkan nuotit ensi kertaa käteeni ja siitä ensimmäisen osan kotiläksyksi, niin olihan se jännä paikka. Melkoinen miehistymisriitti. Säkkijärven polkka on kuitenkin pikkuhaitaristille se "kova" juttu opetella. Jos et osaa Säkkistä ja Varisevia lehtiä, niin et ole mikään hyvä - vain hyvät ja kovat jätkät osaa soittaa ne! :)
2/2-tahtilaji (alla breve) on ollut yleisemmässä käytössä vanhassa musiikissa. Jos nyt esimerkkinä heittää jotain Adiemus-tyylistä kirkkolauluosastoa. Etenkin laulunuoteissa sitä voi varmasti nähdä useamminkin, johtuen yksinkertaisesti siitä, että laulaessa ei tarvita kovin lyhyitä iskun osia. Instrumentaalinuoteissa taas 2/2 on harvinaisempi. Siksipä esim. Säkkijärven polkka voi olla kirjoitettuna laulunuotteihin 2/2-tahtilajiin (alla breve) ja instrumentaalinuoteissa (harmonikka) ihan perus 4/4-tahtilajiin.
Ja kuten Tuttu Frutti tuolla aiemmin ansiokkaasti kirjoittikin, mieluummin voisi puhua tahdin sisällä olevista sykäyksistä, kun varsinaisista iskuista. Eihän polkassakaan tanssijan kannalta, eikä kyllä soittajankaan kannalta, ole neljää varsinaista (painollista) iskua tahdissa (vaikka 4/4-tahtilaji on), vaan neljä sykäystä, joista sitten ykkös- ja kolmossykäys ovat niitä vahvoja. Eli sen voi mieltää myös niin, että tahdissa on vain kaksi varsinaista iskua (ykkös- ja kolmossykäys) ja siksipä tahtilajinkin voi ajatella myös tuona 2/2, alla brevenä.