Musiikkiteorian alkeita [Musiikki] (Jora 2007-08-20 11:24)
Joralle hyvistä kysymyksistä kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!
Kenestäkään meistä ei tee parempaa ihmistä se, että joku on perehtynyt toista paremmin johonkin asiaan. Minä olen perehtynyt ehkä sinua enemmän musiikkiin, joku toinen (sinä) taas tietää vaikka fysiikasta asioita, mistä minulla ei olisi hajuakaan. Kysyjä ei ole koskaan tyhmä ja ainakin minä vastaan mielelläni, varsinkin kun asia esitetään fiksusti eikä ylimielisesti.
"Taukojen" osalta olen ajatellut niin, ettei niitä varsinaisesti ole. Paremminkin on vain hetkiä, jolloin nuotti päästetään ilmoille. Sointiajan ja "tauon" yhteispituuden määrää nuotti (1/1, 1/2, 1/4... osa tahdin kestoajasta). Riippuu sitten soittimesta ja soittotavasta kuinka kauan aikaa nuotti soi, ehkä korkeintaan seuraavaan nuottiin asti. Näinkö on?
Tavallaan olet ymmärtänyt ihan oikein tuon sointiaikajutun. Riippuu soittimesta ja soittajan artikulaatiosta (soitetaanko sävel esim. terävästi vai sitoen) soiko sävel absoluuttisesti koko sen tahdiosan mikä sille aikaa on. Käytännössähän esim. neljäsosanuotti voi soida vaikka vain puolet sille määrätystä ajasta, eli kahdeksasosatahdin. Silloin tuo loppuaika, jolloin sävel ei siis enää soi, on taukoa vaikka sitä taukoa ei varsinaisesti nuotteihin ole merkitty. Kokonaiskesto on siis kuitenkin sitten tasan sen neljäsosanuotin verran. Musiikissa on kuitenkin myös ihan oikeita taukoja, jotka on merkattu siis ihan nuotteihin. Taukojen aika-arvot ovat ihan samoin määritellyt kun nuottienkin aika-arvot.
Tahtilaji-käsite on minulle edelleen epäselvää. Esimerkiksi mitä merkinnän 4/4 tai 3/4 numerot kertovat? Tahdissa on 4 kpl iskuja tai nuotteja, joista soitetaan 4 ja vastaavasti 3. Tässä jälkimmäisessä tulisi siis tauko, mutta eri mielessä kuin yllämainitussa. Nuottien täytynee olla 1/4-nuotteja. Miten sitten merkitään tahtilajit, joissa on enemmän iskuja/nuotteja tahdin aikana ja vieläpä sekaisin erilaisia? Mikä on esimerkiksi cha cha chan tahtilaji? Sitä voi kyllä tanssia kuten 4/4 "foksia", mutta aika erilaiselta se kuulostaa.
Tahtilajeja voi olla vaikka minkälaisia. Se on ihan puhdasta matematiikkaa. Tanssimusiikissa yleisin on varmasti 4/4, jossa yhteen tahtiin mahtuu siis neljä 1/4-iskua(nuottia). Saman tahtilajin voisi halutessaan ilmoittaa vaikka 8/8, jolloin tahdin kesto on ihan sama kun 4/4, mutta ilmoitustapa on vain erilainen. Tahtilajissa siis tuo ensimmäinen numero kertoo montako iskua tulee tahtiin ja toinen numero keroo minkäpituisia nuo iskut aika-arvoltaan ovat. Eli tahtilajissa 4/4 tulee siis neljä iskua tahtiin ja nuo iskut ovat aika-arvoltaan neljäsosia. 8/8 tahtilajissa tulisi siis kahdeksan iskua tahtiin (kuulostaa tietysti äkkikuulemalta paljon pidemmältä ajalta) mutta nuo iskut ovatkin sitten puolet nopeampia, eli kahdeksasosia. 3/4-tahtilaji (valssi) taas kertoo, että yhteen tahtiin tulee kolme iskua jotka ovat kestoltaan neljäsosia. Ja niinhän se valssin tahti menee, yks-kaks-kol-yks-kaks-kol...
Cha cha'n tahtilaji on ihan kuten arvelitkin, 4/4. Siinä tahtiin mahtuu myös neljä neljäsosan mittaista iskua. Cha cha'ssa se viimeinen tahdin isku otetaan vain tuplana, eli kahtena kahdeksasosana. Siitä muodostuu se cha cha'lle ominainen rytmi (yks, kaks, kol, nel-et, yks, kaks, kol, nel-et...)