Hiihtomäki avasi perinteisellä tyylillä [Tanssipaikat] (Stefanus 2007-06-09 22:36)
Mikkelissä oli perjantaina tanssijoille tarjolla Kari Vepsää Karkialammella ja uudelleen eloon heränneellä Hiihtomäellä Marion. Ei ollut vaikea arvata, mihin ihmiset askeleensa suuntaavat kauniina kesäiltana. Luonnolilnen valinta oli uudelleen henkiin herännyt Hiihtomäen ympyrälava Kattilanlahdella kahden kilometrin päässä keskustasta. Lava oli saanut ehostusta talven aikana, pääpäsmärinä hääri lavan isäntänä ja tanssien pyörittäjänä Pilvenheimon Matti.
Paikallislehti useaan otteeseen kirjoitteli tanssien uudesta tulemisesta Hiihtomäellä, josta mäki tosin purettiin 70-luvun alkuvuosina. Kertoivat, että ei se vielä laho ollut, no ehkä vanhanmallinen - se hiihtomäki. Olivat aikanaan tanssineet tammikuun pakkasilla hiihtomäen lavalla kuuluisien Porrassalmen hiihtojen monotansseja. Liekö parketilla pyörähdelleet sen ajan kuuluisuudet, Pitkä-Harald Grönningen, Eero Mäntyranta, Tintti-Tiainen ja Eero Kolehmainen. Ai niin ja daameina Marjatta Kajosmaa, äitee-Rantanen (olen omin silmin todistanut, että innokas tanssija), Liisa Suihkonen ja kumppanit.
Kansaa valui Hiihtomäen montuun, kun entisinä hyvinä aikoina Porrassalmen hiihtoihin. Tanssithan säännöllisesti loppuivat jo viime vuosituhannen puolella. Iso osa porukkaakin oli samaa, kuin "silloin ennen". Tietenkin aikuisväestöä veti paikalle harvoin Mikkelin suunnilla esiintynyt Marion. Kolmeensataan porukkaa tuli, se on kuitenkin kohtalaisen pienelle lavalla ihan sopiva määrä. Ja kun Karkialammella oli vielä ne toiset. Mutta ei ollut hevosmies Vepsä saanut ihmisiä liikkeelle. No kukapa sitä kauniina alkukesän iltana sisälle. Ja kun liputkin Hiihtomäellä 10 euroa ja ihan viihdyttävästä illasta.
Perinteiseen tyyliin Hiihtomäellä mentiin niin musiikin, kuin muunkin meiningin suhteen. Valssia, foksia, tangoa, jenkkaa, humppaa, sambaa ja iskelmää. Onneksi yksi cha cha levyiltä. Hidasta valssia, rumbaa ja polkkaa jäin kaipailemaan Marionia säestäneeltä Kaikko bandilta. Mitä sitten tulevat orkesterit tuonevat tullessaan tulevina perjantai-iltoina.
Lava on ihan viehättävä lava lahden poukamassa, olympiavoittaja Mikko Kolehmaisen "harjoitusaltaan" kupeessa. Oli viritelty kukka-asetelmia koristeeksi ja muutakin kaunistusta. En oikein ympyrälavan neliöitä osaa arvioida, vähän on silmämääräisesti hakusessa piilaskut. Sanotaan että sadoissa, sellanen Pistohiekan tyyppinen - sen ajan tyyliin, häiritseviä tolppia ei ole. Kahvio on tilava, ei siellä erillistä vesipistettä ole, mutta tuntui monet omilla juomilla käyneen. Ei siellä ykköstä vahvempaa tarjotakkaan. Itse en uusissa kemiallisissa vessoissa käynyt, kuulemma ihan siistit ne uutuuttaan olivat ja raanasta vettäkin tuli käsien pesuun.
Aikuisten ihmisten paikkahan se oli, kuten Matti-lavaisäntä sitä etukäteen markkinoikin. Mutta paljon jäi naisrivistöön istuskelemaankin ja odottelemaan, että josko seuraavalle pelille. Paljon oli tuttua porukkaa luonnollisesti talven harjoituksistakin, kun kerran kaupungin keskellä oltiin ja perjantai-illassa mentiin. Houkutteluista huolimatta en työkaveriani mukaan saanut ja tuumiskeltiinkin vaimon kanssa, että kyllä ....alla olisi ollut tanssitettavia pitkä rivi. Että ei arvannut mies, mitä menetti. Ei oikein nyt minun puhemiehen hommat ota tulta.
Kyllähän Marion upeasti vetää etenkin ne nätit kappaleet- Mirjamin valssit, Hyvästi yöt sun muut. En niinkään ole tipitii tai tomtom-diggari. Hyvä ja tyylikäs aikuinen nainen esiintyjänä - eka keraa eläissäni muuten elävänä kuuntelin.
Ai niin ja pitää tietenkin mainita, että Mikkelin missi Joanna Värekin kävi estraadilla esittäytymässä. En häntä korkkareissaan parketilla nähnyt, piikkareilla tartanilla kyllä sitäkin useammin. Nätti tyttö meitä maailmalla edustaa.
Loppuillasta tuumiskeltiin tuttujen kanssa, että kiva juttu Hiihtomäen henkiin herääminen. Monet eivät perjantai-iltaisin vilä ehdi pitemmälle lähteä ajelemaan. Ja varmaan lomakauden käynnistyessä monet ulkopaikkakuntalaisetkin paikalle Kattilanlahden poukamaan osuvat.