Palstan sanoma uusille tanssijoille [Tanssijat] (Matti 2003-05-18 18:06)
No nyt se selvisi, missä kaikki aloittelijat ovat: ne eivät kirjoita tälle palstalle vaan ne kirjoittavat suoraan Irrille :)
Kyllä kai minäkin haukoin henkeäni, kun aloin seurata näitä kirjoituksia kolmenlaisista bounsseista ja naisista jotka seuraavat kuin varjo, ja olen ajatellut, että ei tällä palstalla ole tavalliselle ihmiselle mitään tarjolla. Sellaiselle, joka vielä pähkäilee, että mitenkä se foksin askel menikään: hidas, hidas, nopea, hidas…? Ja se on ihan todellinen ongelma.
Mutta: oma vikamme, jos emme kirjoita. Ja ihan oikein sanoit Irri myös siitä, että aloittelijoidenkin on suvaittava taitavia tanssijoita. Jotkut ovat hyviä luonnostaan ja/tai oppivat nopeasti ja jotkut ovat harrastaneet kauan ja ansaitsevat kunnioituksen sitkeydestä.
Arvelit, Irri, että kyse voisi olla kateudesta, kun aloittelija tuntee, ettei kelpaa. Varmasti osa on sitäkin tunnetta, mutta on siinä muutakin. Se on jonkinlaista epätoivoa ja ristiriitaa. On palava halu oppia ja samaan aikaan varmuus siitä, että ei Ikinä Koskaan Milloinkaan opi. En tiedä miksi se ”varmuus” juuri tanssissa onkin ollut niin voimakas. Itse opiskelen paljon muutakin, eikä missään muussa asiassa ole ollut tällaista tunteiden vuoristorataa.
Tärkeintä on kuitenkin, että on se palava halu. Se vie eteenpäin. Ja eräänä kauniina päivänä huomaa tekevänsä asioita, joita ei ikinä uskonut pystyvänsä tekemään.
Ope kirjoitti mielestäni kauniisti tänään: ”Sitten, kun taitoa kehittyy lisää, oppii nöyräksi tanssin edessä ja oppii, että kaikilla on vielä opittavaa. Oppii myös sulautumaan eritasoisten tanssijoiden tanssiin ja oppii antamaan muille aikaa kehittyä.”
Tuo on mielestäni tanssiharrastuksen hienoimpia puolia: parhaimmillaan tanssin parissa ei kehity vain tanssijana vaan myös ihmisenä.