Alihankintaa [Tanssijat] (Josef 2006-11-03 14:14)
Olen viimeaikoina (kuten myös aiemmin) saanut paljon pakkeja. Pakkien saaminen on masentavaa. Selviytyäkseni tällaisesta tilanteesta, päätin ulkoistaa hakemisen ja niinmuodoin myös pakkien saamisen alihankkijan murheeksi.
EU-säännösten mukaan tällaisesta mittavasta hankinnasta oli järjetettävä julkinen tarjouskilpailu. Sainkin kaksi tarjousta. Toinen oli hyvin tuntemaltani Maralta. Hän perusteli halukkuuttaan tehtävään sillä, että nyt hänellä olisi aikaa, kun ei tarvitse osallistua turhanaikaisiin juhliin ulkomailla. Sopivuus juontui siitä. että oli erittäin tottunut neuvotteluihin vihamielisten osapuolten kanssa. Tämä tarjous oli kallis.
Toinen tarjous tuli Arskalta. Hän kertoi perehtyneensä perusteelisesti viemiseen nuoruusaikoinaan, kun poliisit veivät häntä harva se ilta putkaan. Nyt hän mielellään ottaisi tällaisen tehtävän vastaan, kun siinä saisi olla sisällä lämpimässä. Tämä tajous ilmainen. Valitsin Arskan.
Viime lauantaina lähdimme sitten Ruusulinnaan kokeilemaan alihankinnan toimivuutta. Minä asettauduin puhvettiin munkkikahville ja Arska lähti parketille keräämään pakkeja. Koko illan aikana Arskaa ei näkynyt. Pelkäsin hänen saaneen pakeista tarpeekseen ja livistäneen paikalta. Pelko oli turha. Illan loppuessa, kun join jo kahdeksatta kahviani, hän ilmaantui puhvettiin kainalossaan tunnettu nirppaneito.
- Tuliko paljon pakkeja?
- Ei, sain tanssia kaikki tanssit.
- Mutta ethän sinä osaa
tanssia!
- Ei se haitannut lainkaan. Neidot kilvan ylistivät rosoista
charmiani, vaarallisen ja kovia kokeneen miehen olemustani sekä miehekästä
tuoksuani.
Arska ja nirppaneito suunnistivat narikkaa kohti. Liika kahvinjuonti korvensi vatsaani. Seuraavaksi siirrän kahvinjuonninkin alihankkijan murheeksi.