Tanssit ruotsalaisittain [Tanssipaikat] (Ripe 2006-07-29 18:14)
Hågelbygården
Paikka sijaitsee Tukholman eteläpuolella Tumban ja Albyn välillä. Kartanon rakennutti viimevuosisadan alussa tunnettu ruotsalainen puhelintehtailija. Nyt se on toiminut jo 30 vuotta kansanpuistona. Monien aktiviteettien ohella siellä järjestetään kesäisin myös tansseja useampana iltana viikossa. Sangen suuri tanssilattia on ulkona ja suojattu vain seinättömällä telttakatoksella. Ei ehkä ihan paras ratkaisu huonolla säällä, mutta helteellä erinomainen.
Tanssit alkoivat klo 19 ja loppuivat klo 23. Monet tulivat ajoissa ja lattia täyttyi oikeastaan heti. Tulijoiden varusteet vain hieman hämmästyttivät. Eivät varsinaiset tanssivarusteet. Ne olivat kenkiä myöten tutun ja toimivan näköisiä ja kertoivat että tämä ei taatusti ollut ensimmäinen kerta lavatansseissa. Kyseessä olivat oheisvarusteet. Pinikkori eväinen ja huopa tai telttatuolit kuuluivat monen seurueen varusteisiin kuin konsanaan vappuaamuna Kaivopuistossa. Huovat levitettiin nurmikkoiselle rinteelle, josta oli hyvä näkyvyys tanssilattialle. Järjestysmiehet eivät olleet mitenkään kiinnostuneita eväskorien sisällöstä, ei edes siitä juomapuolesta. Kannattaa mainita, että alueella oli myös tanssinjärjestäjän kioski, josta sai kahvia ja muita virvokkeita sekä makkaraa. Muistaakseni jotkut suomalaiset tanssinjärjestäjät ovat yrittäneet kieltää mukana tuodut vesipullotkin.
Hintaan sisältyvät myös tanssikurssit. Ne alkoivat kolme varttia aikaisemmin. Valitettavasti missasimme kurssit. Toisaalta tanssijoiden esityksiä illan mittaan katsellessa totesimme, että ei yhdestä gammeldans-kurssikerrasta olisi tainnut olla paljon apua. Sen verran oudolta ja monimutkaiselta meno ajoittain näytti.
Ruotsalaiset tanssit järjestetään aina jonkin teeman mukaan. Tavallisesti kyseessä ovat modernit tanssit. Se tarkoittaa, että soitetaan ainoastaan buggia tai hidasta beat-musiikkia. Erikseen ovat vanhat tanssit. Niissä taas soitetaan vain ruotsalaista pelimannimusiikkia. Jos ei ole tottunut kuuntelemaan sitä, ei siitä saa selvää sen paremmin tanssilajista kuin kappaleestakaan. Kaikki kuullostaa suunnilleen yhtä selkeältä kuin säkkipillin soitto.
Nämä tanssit olivat sekatanssit, eli kumpaakin musiikkityyliä soitettiin vuorotellen. Tulipahan huilattua sopivasti, kun hambo, polska, snoa, sottiisi, masurkka ja mitä niitä nyt olikaan, eivät sujuneet. Myös valssi laskettiin vanhoihin tansseihin. Se olikin ainoa, joka oli tuttu. Masurkkakaan ei nimestään huolimatta ollut sama kuin Suomessa, vaikkakin jotain samankaltaisuutta oli havaittavissa sekä soitossa, että tanssikuvioissa. No, vastapainoksi buggia tuli sitten tanssittua koko rahalla. Onneksi vesi oli ilmaista ja mukiparkki tussikynineen toimi hienosti.
Tanssit alkoivat tosiaan ilmoitettuna aikana. Väkeä oli lattian pinta-alaan nähden sopivasti, eikä pahaa ruuhkaa syntynyt missään vaiheessa. Mikäänlaista tönimistä tai potkimisia ei myöskään sattunut osallemme kertaakaan. Olisikohan niin, että bugg tosiaan on turvallisempi tanssi ruuhkassa kuin fusku. Laastarit olivat tarpeen viime viikolla Mäntsälässä.
Yleisön keski-ikä oli sangen korkea. Se saattoi johtua myös illan teemasta. Mutta tanssitaito siitä huolimatta, vai olisikohan siitä johtuen, oli kohtuullisen hyvä. Ja jos joku kävi vain kävelemässä hitaat, ei sitä huomannut, sillä tavallinen tanssityyli hitailla näytti pikemminkin halailulta. Daamit kietoivat molemmat kätensä herran kaulaan sen verran tiukkaan, että vaihtoaskeleista ja vastaliikekuvioista oli kyllä vauhti pois vaikka niitä joku yrittikin.
Minkäänlaista hakualuetta ei näyttänyt olevan, eikä myöskään hakuvuoroja. Yleensä miehet hakivat mistä vain lavan liepeiltä tai vähän kauempaakin, mutta näkyivät naisetkin hakevan. Sekavuudestako johtuen, vaiko kenties kulttuurista, en havainnut kenenkään saavan myöskään pakkeja. Naamapakithan eivät näissä oloissa välttämättä edes välity sivullisille, jos pakitettu ymmärtää viestin ajoissa.
Ai niin, mikä orkesteri soitti? No, ei sillä väliä. Vikingarna-yhtye on tehnyt niin vahvan vaikutuksen ruotsalaiseen tanssimusiikkiin, että kaikki haluavat kuullostaa samanlaiselta. Mutta onkohan ruotsalaisten orkestereiden työmoraali erilainen kuin suomalaisten vai mistäköhän johtuu, että neljän tunnin tanssit hoituivat hienosti yhdellä orkesterilla. Orkesteri piti illan aikana vain yhden tauon, eli soitti lähes kaksi tuntia putkeen ennen puolivälin taukoa.
Olipa erilainen, mutta kaiken kaikkiaan oikein mukava tanssi-ilta. Tämä tehdään ehdottomasti uudelleen heti kun siihen tulee tilaisuus ja jos vain sää sallii. Ja ehkä vielä se piknikkori on hankittava!