Lavaromantiikka, onko se kadonnut? [Tanssijat] (Setzer 2006-07-02 22:21)
Erinomainen esitys Marcosilta.
Kommentoin muutamaa kohtaa, joista useimmista olen samaa mieltä.
Kun nähdään kolmannen kerran, voi jo kenties yrittää, siihen mennessä on kenties myös selvinnyt, ollaanko sinkkuja ym.
Kiinnostus/ihastus kannattaa ilmaista jollain tavoin jo ensimmäisenä iltana. Naiset keräävät potentiaalisia kumppaneita ja tekevät valintansa jossain vaiheessa. Se vaihe voi olla jo ensi lauantaina sillä naisella, johon olet iskenyt silmäsi. Pari kohteliaisuutta ei maksa mitään eikä sido mihinkään.
voihan jo seuraava setti tai seuraava tanssi-ilta tuoda kohdalle vielä pikkuisen komeamman, mielenkiintoisemman, paremmin tanssivan yksilön.
Niinpä. Ennen ei (kai?) tanssitaito todellakaan ollut parinvalinnan kriteeri. Kaikki muu painoi vaa'assa enemmän. Sitä kylän polkkamestaria kyllä saatettiin katsella ja ihailla, mutta hän oli idoli, ei vakavasti otettava vaihtoehto. Ennen ymmärrettiin ehkä paremmin, mikä ihmissuhteissa on oikeasti tärkeää. Ei odotettu aina vain paremmin tanssivaa yksilöä.
Käsi sydämelle: Kenen haluan pitelevän minua kädestä, kun makaan kuolinvuoteellani: hyvän tanssijan, jonka kaikki olisivat halunneet, vai ihmisen, joka rakastaa minua?
Älä käy tanssimassa 150 kilometriä lähempänä tanssin osaamiskeskusta Pääkaupunkiseutua.
Olen tämän kevään/alkukesän aikana käynyt tanssimassa seitsemällä eri lavalla, joilla en normaalisti ole ollut haettavana. Ruusulinna on ainoa paikka, missä en saanut yhtään ehdotusta lähempään tutustumiseen. Saldo on suurin Naapurinvaaralla: kolme, neljä ehdotusta per ilta.
Huonoimmin sitä romantiikkaa on siellä, missä tanssitaito on korkeimmillaan
Sanoin tuttavapariskunnalle: "Jos löydän mukavan miehen, otan hänet, vaikka hän ei tanssisi askeltakaan." Olisittepa kuulleet sen hersyvän naurun, joka heiltä pääsi. Ei, he eivät nauraneet sitä, että minä voisin edes harkita miestä, joka ei tanssi. He nauroivat sitä, että joku ylipäätään kuvittelee tanssitaidolla olevan merkitystä parisuhteessa.
Ole iloinen ja avoin.
Lisäisin vielä: ole kiitollinen. Tanssikumppanisi on nähnyt paljon vaivaa valmistautuessaan tansseihin ja lähtiessään tanssipaikalle. Kiitä sydämellisesti jokaista, jonka kanssa tanssit. Hän on tehnyt parhaansa kanssasi, hän ansaitsee kiitoksen. Lähes jokaisesta ihmisestä löytyy tanssijanakin jotain hyvää (hyvä tanssiasento, kivan värinen paita) - miksi et mainitsisi siitä, koska kuitenkin ajattelet sitä?
Tanssiessahan ei juurikaan puhuta. Tutustumme tansseissa toisiimme lähinnä ulkoisten, fyysisten ominaisuuksien pohjalta, ja siksi panemme naisellisuutemme ja miehisyytemme hyvin alttiiksi. Kiittäminen ja hymyileminen eivät ole vielä kutsu eivätkä lupaus. Ne kertovat vain, että olen hyväksynyt tanssikumppanini ihmisenä ja oman sukupuolensa edustajana.