Värillisiä pinssejä tai vastaavia! [Tanssijat] (Marcos 2006-04-25 10:23)
Olen huomannut täällä usein pohdiskeltavan, miten niitä miehiä (etenkin nuoria miehiä) saataisiin enemmän lavatansseihin mukaan. Ravintoloissahan tuntuu kyllä miehiä sentään melkoisin joukoin pyörivän.
Ei taida olla niinkään kyse siitä, etteikö lavatanssien olemassaolosta ja sisällöstä tiedettäisi. Ehkäpä nuorilla miehillä on asiasta aivan oikeaa tietoa: tie tavoitteisiin on pitkä ja hidas. Jotenkuten kohtuullinen tanssitaito olisi ensin saavutettava. Tämänkään välivaiheen jälkeen eivät taivaan portit aukea. Seuran saaminen, niin pitkän kuin lyhyenkin, on nykyisessä lavatanssimaailmassa huomattavan paljon epävarmempi ja hitaampi prosessi kuin ravintolamiljöössä. Ravintolamiljöö saattaa olla dekadin ellei kaksikin tuottavampi. Jos lavalla liikaa hötkyilee, loukkaa vain daamien tunteita ja kerää itselleen huonoa mainetta, jolloin homma entisestäänkin vaikeutuu. Ja seuraahan järkevä mies tietenkin hakee, jollei sitä jo kotona (tai muussa paikassa) entuudestaan ole. Jotkut siitäkin huolimatta.
Kysyntä ja tarjonta eivät selvästikään kohtaa. Oikean, potentiaalisen kohteen havaitseminen muusta joukosta on vaikeaa. Kun lavoilla on tanssitaidon suhteen menty hirmuisesti eteenpäin, on tuon kohtaamisen suhteen taannuttu valtavasti esim. oman nuoruuteni ajoista (vika tuskin on yksinomaan miehessä, toki mieskin on taantunut :-( ). Samaa on täällä kuultu monesta suusta. Olen joskus pohdiskellut, voisiko asiaa mitenkään auttaa. Nyt tuntuu, että voisi.
Lomaillessani talvella Phuketissa, Thaimaassa, osui silmiini paikallista lehteä lukiessani juttu tanssitilaisuudesta, jota ajoittain paikkakunnalla järjestettiin, käyttivät tilaisuudesta nimeä Kamasutra-ilta. Ihan tuolla nimellä ei meidän täällä kotomaassamme kannattane lähteä asiaa eteenpäin viemään. En liioin itse kyseisessä tilaisuudessa käynyt, ei edes osunut ajoituksellisesti kohdalle. Mutta silti tuossa oli asiaa pohdittavaksi. Eräs illan idea oli se, että tilaisuuteen tuleville jaettiin rintaan asiakkaan haluamaa tyyppiä oleva lappu. Koodeissa löytyi mm. seuraavia.
MBA Married but available (uusi määritelmä tylsälle lyhenteelle) H2G Hard to get L4L Looking for love jne
Tuossa avoimessa liputtamisessa, vapaaehtoisessa merkinkannossa on mielestäni ideaa, tänne päinkin käyttöön otettavaksi. Mielestäni asia olisi aivan ehdottomasti koittamisen arvoinen. Sitä voisi jokin ennakkoluuloton tanssipaikka lähteä tosimielessä kokeilemaan. Ei pitäisi paljon maksaa jokin värillinen, kankaaseen liimautuva paperinpala tai vastaava.
Värikoodistoksi olisin valmis suosittelemaan liikennevaloista kaikille tuttua koodistoa. Vihreä: Jos sopiva osuu kohdalle, seurakin kelpaa. Keltainen: Pääasiallisesti tanssimassa, mutta kaikkihan on mahdollista . Punainen: Vain tanssimassa.
Tanssinet-pinssin omistajat voisivat halutessaan värjätä oman pinssinsä. Tähän sopinee esim. spriiliukoinen tussi. Jos tekee mieli vaihtaa väriä, lähtee spriillä. Jos ei sitten Isäntä kiellä tätä ideaa hyödyntämästä, pinssin väärinkäyttönä. Omasta mielestäni kyseessä on kyllä pinssin laajennettu hyötykäyttö. Pinssi on tosin hieman turhan pieni ja huomaamaton.
Näin voisi itse kukin pyrkiä hakeutumaan itseään kiinnostavan viiteryhmän pariin. Missään tapauksessa tämä ei tarkoita ehdotonta lokeroitumista. Esimerkiksi vihreäpinssinen ja punapinssinen voivat myös tanssia keskenään. Sehän käy vallan mainiosti, kun tilanteen peruslähtökohdat ovat kummallekin selkeästi nähtävissä.
”Kun kaikki tanssimme tarpeeksi kauan, entiset hyvät ajat palaavat, puhvelit palaavat preerialle ja maa peittää alleen valkoiset miehet”.
Wovoka, Paiute, Henkitanssiliike (päättyi onnettomasti mutta jätti myös positiiviset vaikutuksensa)