Tanssi, musiikki ja elämän arvot ("Charterdriver" 2003-03-27 10:02)
Huomenta taasen tanssikansa! Kirjoittelunne on ollut muutamien viime päivien aikana melkoisen kriittistä. Joukossa on ollut muusikoiden, ”tanssitaiteilijoiden” ja meidän ”tavallisten tallaajien” tekstejä. Mielenkiinnolla niitä tässä lueskelin ja pienessä pääkopassani prosessoin. Olen varmaankin ”onnellinen mies” kuvainnollisesti. Ei kiristä pipo ajaessani, Volvolla, Scanialla, Mersulla tai jollakin muulla työnantajani minulle uskomalla työkalulla. Ei tule hiki laahustaessa Elämää juoksuhaudoissa tai muidenkaan ”muinaisvalssien” tahdissa. Ei paina häävalssin muistot ( olen tanssinut Akselin ja Elinan n.20v sitten ). Poliittisesti sitoutumattomana voin ajaa henkilökohtaiset ajoni Ladalla tai jollakin muulla henkilöiden kuljettamiseen tarkoitetulla kulkuvälineellä. Musiikilliset kuuntelunautintoni voin tyydyttää kuuntelemalla Venäläisiä klassikoita, hengellistä musiikkia ja jopa tuota heviä. Soitannolliset tyydytyksen kliimaksit suoritan pianolla tai kosketinsoittimilla. Desibelitkin voin säätää itse haluamakseni välillä 0 – 120. Kuulonikin on jo hieman huonontunut ehkä tuon iällisen rappeutumisen myötä sekä vaikkapa vapaa-ajan metsurin hommista. Tanssiorkesteriksikin kelpaa oikeastaan mikä tahansa kun en oikein noita aivan viimeisiä vivahteita pysty aistimaan. Toisaalta näkökin on niin huono ettei soittajien ulkonäöllä ole merkitystä. Kävelyhumppaankin olen löytänyt tyylini kun on ollut rakko jalassa tai selkä kipeä 800km:n ajon jälkeen. Laskuni ja lasteni elatuksen olen maksanut tekemällä kahta työtä ja ylipitkiä päiviä. Aina ei päälimmäisenä ajatuksenani voi olla tanssiminen tai uusien kuvioiden opettelu. Elämääni kuuluu paljon muutakin jopa aivan arkisia askareita kuten siivousta ja ruoan valmistusta. Naisystäväni ( maha menee kuralle nuorista tytöistä ) olen valinnut toisesta kulttuurista, jottei suomalaisten neitojen tarvitse pakoilla minua ”lähteelle”, hakiessani heitä tanssillisiin harrastuksiin. Toisaalta taas kielellinen osaamiseni kasvaa kun ei tarvitse myöskään keskustella suomalaisen naisen kanssa kun ei ole paljon puhuttavaa nauttiessani tanssimisesta. Tanssin koen muutenkin vain liikunnallisena harrasteena kun ei aina nuo työajatkaan anna mahdollisuutta Helmi tai Finkku friikkeilyyn. Kuljettelen sitten teitä tuonne pohjoisen lumille harrastamaan snoukkailua ja murtsikkaa. Itse huollan ja siivoan teidän kuljettamiseenne tarkoitetun välineen, jotta takaisin tulonne etelän kultamaille olisi taas mahdollisimman miellyttävää. Toimin henkisenä ja fyysisenä olkapäänänne kaikkina vuorokauden aikoina. Juttua piisais vaikka kuin paljon, mutta nyt lähden kahville.
Yhteenvetona voin kuitenkin sanoa olevani tuo alussa mainitsemani ”Onnellinen mies”