Millaista tansseissa oli ennen? [Tanssijat] (Elisa 2006-02-07 7:49)
Pikkukaupungissa oli 60-luvulla ihan toisenlaiset mahdollisuudet tanssin harrastamiseen kuin tänä päivänä. Nykyään täytyy olla oma auto, että tansseihin edes pääsee. Lähellä on vain ravintoloita ja niissä tupakansavua.
Minun nuoruudessani tytöt pääsivät tansseihin vasta rippikoulun käytyään. Itse en mennyt edes heti silloin, aloitus on ollut (hmm-mmm, laskupää raksuttaa) kai -63 kesällä. Pojat aloittivat yleensä aikaisemmin, minunkin mieheni jo 13-vuotiaana.
Tansseissa kävin kesällä 5 kertaa viikossa: Raahen Työväentalolla keskiviikkoisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Tiistaina kävelin hiukan pidemmän matkan Pattijoen Kuuselaan (nuorisoseurantalo).
Talvella koulunkäynti rajoitti tansseissa käyntiä, joten Pattijoen Kuusela jäi pois.
Joku aiemmissa kirjoituksissa totesi, ettei kaikkia tanssipaikkoja katsottu hyvällä silmällä koulun taholta. Näinhän se oli: eipä ollut aihetta koulussa isommasti kertoilla, että kävi työväentalolla. Varsinkin lukiossa asiasta oli syytä vaieta. Kauppaopistossa sellaisesta ei enää välitetty. Koululaishipat pidettiin aina Raahelassa, sinne toki sai keskikoululainen ja lukiolainen mennä. Yleensä siellä oli tylsää ja pojat huonoja tanssimaan.
Orkesteri oli Raahen työväentalolla vain perjantaina ja lauantaina. Sunnuntaina ja keskiviikkona oli levytanssit. Pattijoen Kuuselan tansseista en jostain syystä muista, oliko siellä levyt vai orkesteri.
Yleensä esiintymässä oli jokin lähiseudun (Oulu-Raahe-Kokkola) orkesteri, mutta muistan kyllä ainakin Anneli Sarin, Eino Grönin, Anita Hirvosen käyneen Raahessakin.
Myöhemmin, kun ikää tuli lisää, piti hiukan laajentaa elinpiiriään ja mukaan tulivat kesälavoista ainakin Vihannin Mäntylampi ja Paavolan (nyk. Ruukin) Ruokolahden lava. Niihin oli linja-autokuljetus. Ajoin kyllä ajokortinkin 20-vuotiaana, mutta eipä isä oikein lainannut autoa tanssireissuille. Kaipa hän oli sitä mieltä, ettei kannata lähteä merta edemmäs kalaan, kun kolmen kilometrin päässä kotoa löytyi tanssit 4 kertaa viikossa kesät talvet. Muistan käyneeni satunnaisesti myös muualla, mutta niiden kohdalla ei enää ole muistikuvia. Jaa, kerran kävin siskon luona kylässä ja kävimme Oulussa Järkällä tansseissa. Ei silloinkaan outoa haettu, joten kertaan jäi.
Musiikki, jota soitettiin, oli melkein yhtä monipuolista kuin nykyäänkin, mutta tanssia osattiin vain tangoa, valssia, foksia, jenkkaa, humppaa. Esim. cha-chaata tuli paljonkin, mutta en minä silloin ollut sellaisesta tanssista tietoinen. En myöskään tuntenut ketään, joka olisi edes kuullut tanssikursseista saati käynyt sellaisilla. Vanhemmat ja kaverit opettivat alkuun ja loput opittiin sitten tansseissa, minkä verran kukakin. Pojat osasivat yleensä vielä vähemmän lajeja, joten paljon mentiin esim. jenkkaa ja foksia tyttöparina. Tai ainakin minä menin... Hmm-mm. Kaksoissisko oli hyvä tanssimaan ja helppo vietävä.
Vaatetuksesta: viikolla levytansseihin menin pitkissä housuissa, lauantaina oli hame. Yleensä kapea sellainen ja helman pituus määrättiin Pariisissa. Ompelin itse tanssivaatteeni, joten helman pituutta laskin ja nostin yli ja alle polven sen mukaan kuin muoti määräsi. Helman pituus oli tarkkaa touhua silloin. Kukkamekot olivat valitettavasti jo ohi muodista siinä vaiheessa, kun minä tansseihin menin. Neljä vuotta vanhempi siskoni niitä taisi ehtiä pitää. Olen ottanut korvausta asiasta viime vuosina, kun ei tarvitse enää muodista piitata hiukkaakaan.
Silloin ei tainnut olla montaa 'vain tanssimassa' kävijää. Minä en ainakaan tuntenut ketään. En minä tietoisesti poikakaveriakaan hakenut, koska olin hulluna jo silloin tanssimiseen, mutta tarttuihan niitä poikia aina joskus saatille. Pikkukaupungissa saattomatka päättyi aina portille. Voi poika-parkoja.