Millaista tansseissa oli ennen? [Tanssijat] (Elisa 2006-02-07 7:49)
Muistuu mieleen kesät 61-63 ja moottoripyörä ja tanssit. Kävin silloin tanssimassa kesäpaikassamme Muuramessa ja yltivät ne reissut Jyväskyläänkin. Tansseja oli kuutena iltana viikossa ja niin tuli kierrettyä Säynätsalon Juurikkasaari, Kinkomaan Kisantalo (purettu), Ainola ja Koivuranta Jyväskylässä.
Pukeutuminen oli yksinkertaista: Lewis farkut (Jätkäsaaresta suoraan laivasta ostetut), valkoiset tennarit, keltaiset sukat, vaaleankeltainen dralonpaita. Ajoviimaa vastaan oli sininen nailoninen toppatakki. Alkuunsa kuljin veljen moottoripyörällä, kun omaa ei ollut eikä korttiakaan, kun olin vasta viidentoista. Esiintyvistä orkestereista ei ole paljon havaintoja - silloin tärkeintä ei ollut tanssiminen, vaan saattomatkat. Ensimmäisellä saattomatkalla kaaduin pyörineni maantienojaan, toisella päädyimme jo omenavarkaisiin.
Juurikkasaaressa näin aivan uuden tanssin, jossa parit kiersivät vinhasti pyörien lavaa. Ei ollut Niemelän Veikko humppaa opettanut. Ainolassa kohtasin helsinkiläistytön ja tanssimme kaikki Eikan laulamat tangot twistinä. Viime kesänä Juurikkasaaressa olin jo mennä pyytämään Einolta anteeksi käytöstäni, mutta ajattelin sen rötöksen muiston jo kuluneiden 43 vuoden aikana tarpeeksi haalenneen. Ainaisena uhkana varsinkin Juurikkasaaressa oli selkäsauna. Tanssitin kuulemma heidän tyttöjään, valistivat paikalliset pojat suurella joukolla.
Kisantalolla oli aina levytanssit. Urheiluseuralla oli suppea levyvalikoima, joten illan aikana tulivat tutuiksi tangot Mustasukkaisuutta, Tango ruohikolla ja La Cumparsita. Muuhun levyvalikoimaan kuului mm. Piisami puussa (Besame Mucho), niinkuin siellä kuulutettiin.
Jälkeenpäin olen pohtinut sitä, oliko silloin se moottoripyörä vai ne saattomatkat tärkeämmät.
Talvisin oli sitten aivan toisenlaiset tanssit. Alkuaikoina koulussa oli vain piirileikki-iltoja. Niissä sai kävellä tytön kanssa ympäri voimistelusalia musiikin tahdissa. Minä en saanut, kun olin liian ujo hakemaan tyttöjä. Veljeni senkin ratkaisi, haki minulle luokan suosituimman tytön piiriin pariksi. Hävetti. Sen jälkeen olen itse hakenut. Lukioaikana kierrettiin kouluhipoissa, joista on jäänyt mieleen Norssin hienhajuinen voimistelusali. Muutoin oli sopivaa käydä vanhalla Polilla, missä soitti Esa Pethman ja lauloi Carola, jatsia enimmäkseen. Polilla kuului istua tytön kanssa yläkerran tupakkahuoneen portailla, jotka eivät johtaneet mihinkään, mutta olivat sopivan hämyisät. Salaa koulutovereilta kävin Kulttuuritalolla (mikä oli täysin sopimaton paikka lukiolaiselle) ja Expo-hallissa. Expo-halli oli varsinainen nuorisopaikka. Siellä soitti vakituiseen Leo Lindblomin orkesteri ja hyvin useasti Eero ja Jussi. Soitetuista kappaleista mieleen on jäänyt Emma ja Rock around the clock. Twistiä soitettiin ja tanssittiin paljon. USAn varapresidentti Lyndon B Johnsonkin kävi meitä katsomassa eräänä iltana (1963).
Kävin myös Björkhagenin lavalla Kauklahdessa. Siellä kokoontui aina suuri joukko motoristeja tyttöineen. Björkhagenin lavalla olen nähnyt tanssittavan hienoimmat rockit, mistä on jäänyt elämään haave oppia sellaista vielä joskus itsekin.