Nousut ja laskut tangossa? [Tanssilajit] (Sokkisha 2006-01-20 17:27)
Toisten läheisyyden kokeminen ja koskettaminen lienee yksi syy käydä tanssimassa.
Koskettamisen tarvetta ja siitä saatua mielihyvää ei pidäkään aliarvioida. Iho on ihmisen suurin elin ja silti se on äärimmäisen herkkä. Höyhenellä kutittamalla voi saada voimakkaita tuntemuksia aikaan. Pieni hipaisu tai vaikka vain toisen hengityksen tuntu iholla saattaa olla miellyttävä kokemus. Koskettaminen on niin tärkeää, että terveinä syntyneistä lapsista ei tule normaaleja ilman inhimillistä kosketusta, koska ihmisen aivot kehittyvät vain vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Myös monet eläimet mielellään koskettelevat toisiaan kyhnyttämällä, näykkimällä, nuolemalla tai sukimalla.
Suomalaiseen kulttuuriin ei paljoa kuulu halaamista. Tanssiessa pääsee luvallisesti koskettelemaan toisia, vastakkaista sukupuolta olevia ihmisiä. Ehkä paritanssi on keksitty juuri tämän takia. Jotkut ammattiryhmät taas koskettelevat toisia työkseen.
Pääkontaktissa tanssiminen on sitten jo nautinnon maksimointia, silloin kun pelkkä tanssiminen tai edes vartalokontaktissa tanssiminen ei riitä.
Lapsuudenkokemukset sekä myöhemmät kokemukset määräävät sen, kuinka paljon riskiä uskaltaa ottaa ja kuinka lähelle uskaltaa mennä, jotkut eivät halua edes tanssia lähekkäin. Ihmisillä on erilainen tarve läheisyydelle, toiselle se on aivan luonnollista, toinen ei pidä siitä lainkaan. Jos lapsena ei ole saanut olla riittävästi sylissä, niin aikuisena saattaa olla läheisyyden pelkoa (suojelumekanismi pettymyksiä vastaan). Läheisyyttä on myöhemmin vaikea enää oppia. Me olemme siinäkin suhteessa erilaisia.
Sukupuolisuus alkaa hahmottua 1.5 - 2 -vuotiaasta lähtien. Erotiikan merkitys vähenee 45 - 50 vuoden jälkeen, mutta koskettelu ja hellyys ja sen tarve säilyy elämän alusta sen loppuun saakka. Seksuaalisuus ei vähene iän lisääntyessä, se vain muuttuu vähemmän suorituskeskeiseksi.
Kosketuksen tarve pysyy ennallaan, läpi koko elämän.