Ujouden voittaminen [Tanssijat] (Nuorineiti 2005-10-30 20:47)
Haluan kertoa teille omista kokemuksistani ujoudessa.
Peruskoulussa olin kovin koulukiusattu tyttö, joka oli aina yksin. Sain vapautuksen suullisista esitelmistä. Kuitenkin harrastin eri tansseja ja tanssiesityksissä tuli käytyä. Peruskoulussa olin aina yksin ja voin huonosti ja asiaan alettiin puuttumaan ja minulta kysylemään mitä haluaisin harrastaa ym. Kerroin, että paritanssi kiinostaisin. Koulumme harrastuksen ohjaaja otti selvää paritanssi kursseista ollessani kahdeksannella luokalla ja niimpä päädyin tanssikursseille.
Aluksi epäilin tanssikursseille menoa, koska pelkäsin, että minua ei sielläkään hyväksytä kuitenkin äidin rohkaisemana menin tanssikursseille ja koukkuun jäin. Nyt olen neljä vuotta paritanssia harrastanut ja se on muuttanut elämääni. Lukiossa minulla oli edelleen vapautus suullisista esitelmistä, mutta halusin niitä kuitenkin pitää, en ollut enää koulukiusattu, sain kavereita, lauloin koulun tilaisuuksissa ja tanssin.
Mutta kuitenkin minua ärsyttää ihmisten suhtautuminen minuun. Olen ehkä ujon oloinen, mutta kuitenkin jos minuun olisi ihmisillä halu tutustua (itse kyllä olen halukas tutustumaan kaikenlaisiin ihmisiin ja ystäviä minulla onkin ympäri maailmaa) niin ulkokuoreni ja ensi olemukseni alta paljastuisi aivan muunlainen nuori tyttö.
Nykyisessä opiskelupaikassani opiskelun aloitin tänä syksynä. Eräs poika tuli juttelemaan kanssani ja juttu lähti pikku hiljaa luistamaan hyvin ja puhuimmekin ummet ja lammet kaikesta. Kerroin hänelle, että olen ujo ja hiljainen. Poika alkoi nauramaan ja sanoi, että olen kaikkea muuta, mutta olen ehkä arka. Pojan avulla sain itseni "sisään" poikavaltaiseen luokkaamme ja olen saanut paljon kavereita.
Ihmetyttää lähinnä, että miten ihmisillä voi olla ujoihin/arkoihin ihmisiin niin erikoinen suhtautuminen?!? Miksi ihmisillä ei ole haluakaan tutustua sellaisiin ihmisiin? Eikö ihmiseen voi kuitenkin tutustua oli hän luonteeltaan millainen tahansa, oli hän uskonnnoltaan, ihon väriltään, kieleltään, aatteiltaan ja ihan miltä tahansa erilainen kuin itse?
Ihmisten tulisi olla suvaitsevaisempia, koska suvaitsevaisuus voi muuttaa paljon toisen ihmisen elämää.. Oma elämäni oli täyttä h******tiä kunnes löysin paikan, jossa ihmiset hyväksyivät minut ja se muutti minua sekä elämääni. Nyt elämäni on aurinkoista (onhan siinä tietenkin murheitakin) ja olen suurimmaksi osaksi hymyilevä ja naurava tyttö.