Kansalaisten oikeuksien myyminen mediayhtiöille [Musiikki] (Ripe 2005-09-26 16:07)
Informaatioteknologian kehityksen korkein tavoitehan on kestävän kehityksen edistäminen = kaiken luontoa tuhoavan käytön vähentäminen. Pyritään siis immateriaaliseen eli materiaalittomaan tiedon ja hyödykkeiden käyttöön ja siirtoon.
Kestävä kehitys on enemmän kuin metallin, muovin, paperin ja muun aineen säästämistä. Myös täysin aineettomassa informaation jakelussa resursseja voidaan käyttää taloudellisesti tai sitten hyvinkin tuhlailevasti. Tuhlaus voi ilmetä käytännössä esimerkiksi niin, että sama työ tehdään moneen kertaan, tai että markkinoiden vääristymät estävät hyvää tuotetta pääsemästä markkinoille, tai että käyttäjät joutuvat maksamaan ylihintaa.
Informaatioalalle on jo syntynyt vanhan kaupallisen järjestelmän rinnalle toinen, lähtökohdiltaan täysin erilainen avoimen jakelun kulttuuri, joka tähtää voiton maksimoinnin sijasta muihin päämääriin. Eron voisi tiivistää niin, että kaupallisen ajattelun mukaan tuotetta ei kannata levittää, ellei levitys tuota voittoa; uuden kulttuurin mukaan tuotetta kannattaa levittää, ellei levitys tuota tappiota. Informaatioalalla syntyy paljon tuotteita, joiden kaupallinen levitys ei ole kannattavaa mutta joilla silti voi olla paljonkin käyttäjiä, jos ne pistetään vapaaseen levitykseen. Tämä on kestävää kehitystä, koska se vähentää tuhlausta. Jos tuote saa suuren suosion, tekijät saattavat välillisesti hyötyäkin sen tekemisestä tuotteen tuoman maineen kautta.
Pisimmälle tämä uusi kulttuuri on edennyt ohjelmistotuotannossa. Siinä kysymys ei ole enää pelkästä harrastuksesta vaan vaihtoehtoisesta taloudellisesta toimintamallista. Tietokoneen voi nykyään pystyttää kokonaan avoimessa levityksessä olevien maksuttomien ohjelmien varaan --- se on tilanne esimerkiksi koneessa jolla kirjoitan tätä. Monet isot ohjelmistotalotkin luovuttavat ohjelmatuotteitaan yleiseen käyttöön maksutta, koska homma kannattaa. Maksuttomien ohjelmien jakelu luo infrastruktuurin, joka avaa markkinoita erikoistuneemmille maksullisille tuotteille ja palveluille.
Avoimen jakelun kulttuuri on levinnyt myös muille informaatiotuotannon aloille, vaikka kehitys ei ole niissä yhtä pitkällä. Radiossa kerrottiin tänään, että harrastajaryhmän tekemästä vapaassa levityksessä olevasta scifi-elokuvaparodiasta Star Wreck --- in the Pirkinning on ensimmäisen viikon aikana ladattu kuusisataatuhatta kopiota. Se on jo viety Etelä-Amerikkaan ja Intiaan asti. Harva suomalainen elokuva on siihen yltänyt ensi-iltaviikon aikana.
Jokainen tajuaa, että avoimeen levitykseen tuotettu elokuva ei hetkauta kaupallista elokuva-alaa taloudellisesti. Saattaa ehkä herättää keskustelua julkisen tuen kohdentamisesta, mutta katsojat ovat varmasti jatkossakin valmiita maksamaan kaupallisista elokuvista. Sama juttu musiikin kanssa. Ohjelmistopuolella avoin lähdekoodi on aiheuttanut suurempia rahallisia siirtymiä, mutta se ei poista kaupallisen koodin kysyntää, se vain suuntaa sen uusille alueille.
Tämä oli alustus myöhemmin tulevalle jatkoartikkelille.