Mitä näillä sivuilla on

Sivuille on kerätty tietoa suomalaisten perustanssilajien rytmiikasta, askelikoista ja historiasta. Sivut ovat hyvin keskeneräiset, mutta eri puolilta tulleiden viestien mukaan vajavaisillakin tiedoilla on ollut käyttöä. Sivut täydentyvät ajan mittaan, mutta kestää luultavasti kauan, ennen kuin niitä voi sanoa valmiiksi.

Suurin osa askelikoista on toistaiseksi kuvattu vain sanallisesti. Joistain tansseista on animoituja askelkuvioita, ja niiden lisääminen on yksi tulevaisuuden projekteista.

Mitä näillä sivuilla ei ole

Sivut eivät ole tanssikurssi. Kokonaan uuden tanssin oppiminen sanallisten ohjeiden, piirrosten, videoiden tai tietokoneanimaatioiden perusteella onnistuu yleensä vain, jos katsojalla on melko laajat perustiedot samankaltaisista tansseista, ja se voi silloinkin olla vaikeaa. Perustanssitaidon opettelemisessa tarvitaan henkilökohtaista ohjausta. Ohjeet ovat kuitenkin toisinaan osoittautuneet hyödyllisiksi joidenkin epäselväksi jääneiden asioiden tarkistamisessa.

Eräiden tanssien kohdalla kuvatut lisäkuviot ja variaatiot todennäköisesti avautuvat tanssia jonkin verran harrastaneelle nykyisessä muodossaankin. Ehdotuksia sivuille lisättävistä kuvioista voi lähettää palautesivun kautta.

Tanssikaavioiden lukuohjeita

Kaaviot ovat tällä hetkellä melko nopean muutoksen alaisia, joten ne eivät ole yhdenmukaisia. Jotkin alla mainituista piirteistä esiintyy toistaiseksi vain osassa kaavioista. Työn valmistuessa ne leviävät vähitellen muihinkin.

Rytmi

Koska ohjeissa ei toistaiseksi ole ääntä, rytmi täytyy kuvata visuaalisesti. Sivuilla rytmi on kuvattu joko vaakasuoralla janalla tai taulukon sarakkeilla. Rytmijanalla aika kulkee tasaiseen tahtiin vasemmalta oikealle. Janalla olevat merkit kuvaavat askelten ajoitusta, tarkemmin sanoen hetkeä, jolloin jalka pysähtyy tai paino siirtyy sille. Merkkien väli janalla on verrannollinen askelten ajalliseen etäisyyteen. Esimerkiksi foksin rytmi voidaan kuvata näin:

H.......H.......N...N...H.......H.......N...N...

Kahden ensimmäisen H:n väli on sama kuin toisen H:n ja N:n väli, ja kahden peräkkäisen N:n väli on puolet siitä, kuten myös jälkimmäisen N:n ja seuraavan H:n väli. H tarkoittaa hidasta ja N nopeaa askelta. Tanssissa askeleen hitaus tai nopeus tarkoittaa aikaa, joka kuluu askeleesta seuraavaan askeleeseen; hitaus tai nopeus ei siis mitenkään liity jalan liikenopeuteen sillä askeleella, jota adjektiivi kuvaa.

Käännökset

Käännösten määrä on kerrottu täyden kierroksen murto-osina, esimerkiksi "1/2 kierrosta myötäpäivään". Monimutkaisissa kuvioissa on absoluuttinen rintamasuunta lisäksi ilmaistu asteina ja kompassisuunnan kansainvälisellä lyhenteellä. Asteluku kasvaa myötäpäivään:

N	pohjoinen	0°
NE	koillinen	45°
E	itä	90°
SE	kaakko	135°
S	etelä	180°
SW	lounas	225°
W	länsi	270°
NW	luode	315°

Suunnat eivät tietenkään tarkoita todellisia ilmansuuntia, vaan yksi suunta on mielivaltaisesti nimetty pohjoiseksi eli nollaksi. Yleensä se on miehen rintamasuunta kuvion alussa. Muutamissa tapauksissa aloitussuunniksi on valittu edellisen kovion lopetussuunnat, koska nämä kuviot hyvin usein tanssitaan peräkkäin. Jos miehen suunta siis on 0° eli N ja nainen seisoo miestä vastassa, hänen rintamasuuntansa on 180° eli S. Jos molemmat kääntyvät tästä neljänneskierroksen myötäpäivään, merkitään miehen käännökseksi 0° -& 90° ja naisen 180° -& 270°. Asteluvuilla on ilmaistu vain alku- ja loppusuunta. Kirjainlyhenteillä on merkitty myös käännöksessä ohitetut pääilmansuunnat silloin, kun käännös on puoli kierrosta tai enemmän. Esimerkiksi käännös suunnasta N suuntaan S myötäpäivään on kirjoitettu N-(E)-&S ja vastapäivään N-(W)-&S.

On huomattava, että käännöksen määrä on monissa kuvioissa ohjeellinen. Tansseissa käännös voi olla pienempi tai suurempi esimerkiki sen mukaan, missä suunnassa seuraavalle kuviolle on tilaa.

Askelanimaatiot

Joidenkin tanssien kohdalla on animoituja askelkuvia. Miehen jalat näkyvät sinisinä ja naisen jalat punaisina. Värin intensiteetti kuvaa painon sijoittumista jaloille:

Kun jalalla on paino, se näkyy kirkkaan sinisenä tai punaisena.
Kun jalka on painoton mutta kiinni lattiassa tai liikkeessä lattiaa viiestäen, jalka näkyy pastellivärisenä.

On syytä muistaa, että animaatiot ovat yksinkertaistettuja. Niiden tarkoitus on näyttää liikkeiden perusidea, ei kaikkia teknisiä yksityiskohtia. Painon siirto näkyy kuvissa yleensä äkillisenä, mutta todellisuudessa se tietenkin vie jonkin verran aikaa. Joissain tapauksissa, mm. rumbassa, jalanjäljen väri on piirretty muuttumaan vähitellen korostamaan vartaloliikkeiden pehmeyttä. Kaavioissa ei myöskään ole näytetty, onko paino koko jalalla vai vain jalan osalla. Paino saattaa joissain askelissa olla pelkästään päkiällä, jopa niin ettei kantapää edes kosketa lattiaa. Kaikkia yksityiskohtia ei kannata esittää kuvissa, koska ne saattaisivat vaikeuttaa ollennaisten piirteiden hahmottamista.

Eräissä tansseissa, esimerkiksi jivessä ja cha chassa on askelia, joissa jalka ei siirry: paino vain käy välillä toisella jalalla ja palaa sitten takaisin. Nämä askeleet näkyvät kuvissa jalanjäljen värin vaihtumisena.

Kuvioista on tarkoituksellisesti jätetty pois yksityiskohtia, jotka saattaisivat viedä huomion pois olennaisista liikkeistä. Esimerkiksi jalkaterien pieniä käännöksiä ei ole piirretty, koska ne näyttävät animaatioissa paljon korostuneemmilta kuin ne todellisuudessa ovat.

Tilarajoitusten vuoksi askeleet on joissain kuvissa esitetty melko lyhyinä suhteessa jalanjälkien kokoon. Askelten pituus tietenkin vaihtelee todellisuudessakin tilanteen mukaan. Jalkojen liikeradat on piirretty aistinvaraisten havaintojen perusteella, joten ne eivät nykyisissä kuvissa välttämättä ole muutenkaan aivan tarkkoja.

Animaatioiden säätönapit

Useimmissa animaatioissa on nurkassa neljä nappia, jotka vaikuttavat seuraavasti:

	Kääntää kuvan ylösalaisin. Monet kuviot tuovat käännettyinä askeleet selvemmin esille naisen näkökulmasta.
	Asettaa animaation kulkemaan normaalinopeudella. Tämä on alkutilanne.
	Asettaa animaation kulkemaan puolinopeudella.
	Asettaa animaation kulkemaan neljännesnopeudella.

Rytmilaskurit

Rytmi on esitetty kuvien yläreunassa olevilla laskureilla. Animaatioiden alussa on negatiivisn luvuin esitetty lähtölaskenta. Nollahetkellä tulee näkyviin vaakasuora palkki, jossa ruudun leveys on verrannollinen ruutua vastaavan askeleen tai tahdinosan kestoon. Jalkojen lähtiessä liikkeelle palkki alkaa laskea tahtia. Joissain animaatioissa on kaksi laskuria, joista ylempi laskee tahdinosia ja alempi askelia.

On syytä erikseen huomauttaa, että tanssin varsinaiseksi aloitushetkeksi ajatellaan ykkösisku, joka näkyy animaatiossa ykkösruudun syttymishetkenä. Useimmissa kuvioissa jalka lähtee liikkeelle ennen ykkösiskua, mutta paino siirtyy jalalle ykkösellä. Nollalla ei ole erityistä rytmistä merkitystä, se on vain hetki yhtä tahdinosaa ennen ykköstä.

[Tanssipalvelin] [Seuratanssi] [Tanssilajit]