Ohjeita aloittelijoille

Dokumentin tarkoitus

Seuratanssiin sisältyy paljon tapakulttuuria. Ennen vanhaan varsinkin maaseudulla kaikki osasivat tanssia enemmän tai vähemmän ja tieto kulki vanhemmilta sukulaisilta ja kavereilta nuoremmille. Nykyään tanssitaitoiset ovat vähemmistö ja moni joutuu aloittamaan ilman kokenempaa neuvonantajaa. Monet ovat kokeneet tilanteen hämmentäväksi. Pahimmissa tapauksissa ensimmäiset tanssiretket ovat tuottaneet pettymyksiä, jotka ehkä olisi voinut välttää paremmalla ennakkoinformaatiolla. Tämä dokumentti pyrkii osaltaan paikkaamaan puutetta.

Tanssietiketti on esitetty omalla sivullaan. Tämä dokumentti keskittyy käytännöllisiin seikkoihin, jotka eivät varsinaisesti kuulu etikettiin mutta joiden tunteminen auttaa lisäämään tansseia viihtymistä. Monilta osin käytännöllisyys ja etiketti ovat sama asia, joten dokumenttien välillä on jonkin verran päällekkäisyyttä.

Mitä tanssilajeja lavalla pitäisi osata?

Noin 85 prosenttia lavoilla soitetuista kappaleista voi tanssia foksina, joten yhdellä tanssilajillakin pääsee alkuun. Muita tanssilajeja voi sitten opetella lisää vähitellen ja kiinnostuksen mukaan.

Tanssikurssit

Tassikurssien käymistä ei vaadita lavatansseissa. Moni on oppinut tanssimaan ystäviltä saatujen ohjeiden avulla, muita tanssijoita katselemalla ja kuvallisten ja sanallisten ohjeiden tuella. Kurssit ovat kuitenkin monille helpoin tapa. Kurssien ohjaajilla on yleensä jokin koulutus tanssin opettamiseen, kokemusta opettamisesta, suunnitelma kurssin sisällöstä ja silmää tyypillisten virheiden huomaamiseen ja korjaamiseen.

Oppimista ei kuitenkaan voi sälyttää kokonaan ohjaajan vastuulle. Oppilaan on hyvä olla perillä muutamista yleisistä ongelmista ja nikseistä niiden lieventämiseksi.

  1. Unohtaminen. Tanssinopetuksessa kursseilla opitun aineksen unohtumisnopeus on käsittämättömän suuri. Jos kurssilla opittua tietoa ei kerrata, siitä unohtuu ensimmäisen vuorokauden aikana tyypillisesti yli puolet. Unohtamisen hidastamiseksi on erilaisia keinoja:
    1. Kertaaminen. Jos mahdollista, kannattaa kurssin jälkeen kokoontua yhden tai useamman parin voimin käymään läpi opetetut liikkeet. Kokoontuminen kannattaisi ajoittaa alle vuorokauden päähän kurssista. Yleensä se ei onnistu, joten kertaamisen aikaan osallistujat yleensä muistavat vähemmän kuin puolet opetetusta. Tilannetta kuitenkin helpottaa se, että kukin osallistuja muistaa vähän eri asioita, joten yhdessä joukko saattaa muistaa selvst enemmän kuin puolt.
    2. Muistiinpanot. Paperille tai tiedostoon tehdyillä merkinnöillä on se etu, että sitä voi säilyttää muutttumattomana pitkiäkin aikoja. Muistiinpanoja kannattaa tehdä jo kurssin aikana, jos siihen on tilaisuus. Jos ei, muistiinpanot kannattaa tehdä heti kurssin jälkeen. Ne kannattaa myös kirjoittaa niin yksityiskohtaisiksi kuin mahdollista. Jos jätät pois jotain, huomaat että sitä on jälkeenpäin vaikea täydentää.
    3. Videointi. Kuvaaminen kurssin aikana on häiritsevää ja melkein aina kiellettyä, mutta jotkut tanssinopettajat esittävät tunnin lopussa kaikki opetetut kuviot videointia varten. Kannattaa ottaa kamera mukaan.
    4. Sanalliset ja kuvalliset ohjeet. Mm. tällä palvelimella on ohjeita, joita voi käyttää kertaamiseen, jos muistiinpanoja ei tullut tehdyksi.
  2. Kurssien taso. Alkeiskurssit on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät ole opetettavaa tanssia ennen tanssineet, mutta useimmat eivät opi kaikkea opetettua ensimmäisellä eikä toisellakaan kerralla. Niinpä alkeiskursseilla usein on mukana henkilöitä, jotka ovat jo käyneet sen useampaan kertaan. Vaikka heillä on vielä kerrattavaa, he ovat kuitenkin ehtineet oppia yhtä ja toista. Ensi kertaa kurssille osallistuvat saattavat tästä saada väärän kuvan kurssin lähtötasosta, ja osa heistä saattaa jättäytyä pois, ennen kuin tilanne selviää heille. Tämä on todellinen ongelma, jonka kerrotaan merkittävästi ostavan aloittelijoiden kynnystä ilmoittautua kurssille. Taitamaton ohjaaja saattaa jopa mukauttaa opetuksen enemmistön osaamistasolle, ja enemmistö saattaa koostua kertaajista. Silloin aloittelijan voi olla parempi vaihtaa kurssia, jos sopivampia on tarjolla.
  3. Virheet. Kurssien ohjaajien koulutus, kokemus ja luontainen lahjakkuus vaihtelevat laajasti. Käytännöllisesti katsoen kaikilta kursseilta saa parempia ohjeita kuin keskimääräiseltä tanssitaitoiselta sukulaiselta tai tuttavalta, ja silti jälkimmäisetkin ovat entisaikoina pystyneet siirtämään perinteen eteenpäin. Koulutetut tanssinopettajat ja ohjaajatkaan eivät kuitenkaan ole erehtymättömiä. Ohjeet ovat joskus virheellisiä, tai ohjaaja saattaa itse tanssia kuvion väärin. Satunnaiset virheet ovat melko harmittomia, mutta jotkut opettavat koko tanssin järjestelmällisesti väärin, koska se on helpompi opettaa niin.

Tanssipaikat

Toimivia tanssilavoja ja -taloja on Suomessa useita satoja, suurin osa vain satunnaisesti toimivia. Säännöllisesti toimivilla on aika pitkälle sellainen työnjako, että osa järjestää tansseja kesällä ja osa talvella; ympärivuotisia on aika vähän.

Paikkojen luonne ja yleisön ikäjakautuma vaihtelevat suuresti. Osa paikoista kerää lähinnä pariskuntia, osalla on paljon sinkkuja. Ensimmäinen ratkaisu tansseihin lähdössä onkin sopivantyyppisen paikan valinta. Tämän palvelimen keskustelupalstalla on paikkakohtainen artikkelihakemisto, josta löytyy tanssijoiden kommentteja paikkojen ilmeestä. Palvelimen ohjelmahakemistosta löytyvät useimpien tanssipaikkojen lähitulevaisuuden esiintyjät.

Tansseihin valmistautuminen

Ruoka ja juoma

Ennen tanssi-iltaa on syytä välttää ruokia, joiden haju tuntuu jälkeenpäin hengityksessä. Valkosipulin haju voi säilyä jopa vuorokauden.

Nestetasapaino kannattaa saattaa kuntoon ennen lähtöä. Tanssi-illan aikana vettä yleensä tarvitaan joka tapaksessa lisää.

Alkoholi ei kuulu fiksun ihmisen tanssi-iltaan. Se ei paranna kenenkään tanssitaitoa, vaikka jotkut kuvittelevat päinvastaista, koska he eivät sen vaikutuksen alaisina havaitse omia töppäyksiään. Tanssipari kyllä havaitsee. Hakijan humalatila on tanssietiketin mukaan haettavalle laillinen kieltäytymisperusta.

Pukeutuminen

Pukeutuminen on tanssilavoilla melko vapaata ja vaihtelevaa. Useimmat käyttävät vähän arkivaatteita parempia asusteita, ei kuitenkaan varsinaisia juhlavaatteita. Vaatteiden puhtaus ja siisteys on kuitenkin tärkeää. Paitaa ei kannata pitää kahtena iltana pesemättä sitä välillä.

Heikosti eristetyillä lavoilla villapaitakin voi olla kylmällä säällä tarpeellinen, mutta paljon yleisempi ongelma vuodenajasta riippumatta on liikalämmöstä johtuva hikoilu, joka kannattaa ottaa huomioon erityisesti paidan valinnassa. Kuviollisessa kankaassa ja yksivärisistä mustassa märät kohdat eivät helposti erotu. Jotkut varaavat kaukonäköisesti tanssimatkalle kaksi tai kolmekin paitaa, voidakseen vaihtaa tarvittaessa.

Miesten varma perusasu tanssipaikoilla ovat suorat housut ja lyhythihainen kauluspaita. T-paita on korrekti mutta hiukan arkisempi. Naiset voivat käyttää joko hametta tai housupukua. Kapea hame on kuitenkin epäkäytännöllinen, koska se haittaa tanssiliikkeitä.

Miten pääsen tanssimaan vieraalla paikalla?

Suuri osa tanssijoista käy samoilla paikoilla enemmän tai vähemmän säännöllisesti ja tutustuu toisiinsa. Tietyt henkilöt vakiintuvat kavereiksi, joiden kanssa tanssitaan yksi tai useampi kappalepari illan aikana. Kun hakutilanteita mahtuu iltaan vain muutama kymmenen, iso osa ajasta kuluu tuttujen kanssa. Uudella kasvolla voi näin olla alussa vaikeuksia tanssikavereiden löytämisessä. Ongelma koskettaa erityisesti naisia.

Vinkkejä naisille

Vinkkejä miehille

Koska hakuvuoro on suurimman osan ajasta miehillä, tanssimaan pääseminen on periaatteessa vain itsestä kiinni. Käytännössä tilanne voi alussa olla hakuvuorossa olevalle miehelle yhtä vaikea kuin hakua odottavalle naiselle.

Mitä ei missään tapauksessa kannata tehdä