Iskujen jako

Eräissä tansseissa askelia otetaan myös iskujen välissä. Esimerkiksi cha cha chassa otetaan askel tahdin jokaisella neljällä iskulla ja vielä viides askel nelosen ja seuraavan tahdin ykkösen puolessavälissä. Kahden peräkkäisen iskun puoleenväliin ajoittuvaa askelta on tapana merkitä &-merkillä. Cha cha chan askelrytmi on siis aikajanalla seuraavan näköinen:

1.......2.......3.......4...&...1.......2.......3.......4...&...1

Joissain tansseissa askel ei osu iskujen puoleenväliin vaan lähemmäs jälkimmäistä iskua. Tällaista askelta on tapana merkitä a-kirjaimella. Esimerkiksi sambassa tahdin toinen askel osuu kohtaan, joka on 3/4 iskunväliä edeltävästä ykkösestä ja 1/4 iskunväliä seuraavasta kakkosesta:

1.....a.2.......1.....a.2.......

Samaa a-kirjainta käytetään yleisesti askelista, jotka osuvat iskuvälin jälkimmäiselle puoliskolle. Esimerkiksi boogie woogiessa a-askel tulee kohtaan, joka on 2/3 iskunväliä edeltävästä ja 1/3 iskunväliä seuraavasta iskusta.

Trioli

Kolmimuunteinen rytmi

Esimerkki perussykettä nopeammasta säännöllisestä mutta ei tasatahtisesta rytmikuviosta on kolmimuunteinen rytmi, jossa perussykäysten välissä olevat pulssit ovat edellisestä perussykäyksestä kaksi kertaa niin kaukana kuin seuraavasta.

Swing-faktori

Perussykkeen iskut voidaan myös jakaa epäsymmetrisesti, siirtämällä jakokohtaa ajassa eteenpäin, jolloin ensimmäinen sävel on pitempi kuin jälkimmäinen. Jakosuhde ei noudata mitään ehdotonta sääntöä vaan se on liukuva. Alla on viisi ääninäytettä, joissa jakokohta ja siirtyy ateittain myöhäisemmäksi:

  1. 1:1 eli 50 % : 50 %, tasajako.
  2. 3:2 eli 60 % : 40 %, light swing, shuffle
  3. 2:1 eli 67 % : 33 %, maedium swing, kolmimuunteinen
  4. 5:2 eli 71 % : 29 %
  5. 3:1 eli 75 % : 25 %, hard swing, punkteerattu