Frasit

Musiikin kerroksellinen rakenne jatkuu myös tahdeista ylöspäin. Tahdit muodostavat lähes aina selviä pareja. 4/4-tahtisen kappaleen tahtiparista käytetään myös nimitystä kasi, koska siinä on kahdeksan iskua.

Säe tarkoittaa yleensä melodian jaksoa, joka vastaa runon säettä. Lauletussa musiikissa vastaavuus on tietenkin selvä, mutta myös puhtaasti instrumentaalinen tanssimusiikki rakentuu säkeistä. Säe on tavallisimmin kahden tai neljän tahdin pituinen mutta melodinen säe ei välttämättä ala tahdin rajalta (ykköseltä) eikä pääty tahdin rajalle.

Fraasi tarkoitti alun perin jaksoa, jonka solisti laulaa yhdellä uloshengityksellä; fraasien välissä laulussa pitää olla sen verran taukoa, että solisti ehtii hengittää sisään. Tanssissa fraasi voi olla musiikin säe tai useasta säkeestä koostuva rakenteellinen jakso, esimerkiksi säepari tai neljän säkeen jakso. Fraasirakenne on muiden rytmirakenteiden tapaan kerroksellinen, joten sekä säe, säepari että säenelikko voivat olla fraaseja. Se, mitä edellä on sanottu kohotahdeista ja melodisen ja metrisen säkeen erosta, pätee myös fraaseihin. Jos melodiset fraasit eivät ala ykkösellä, kappaleessa on erikseen melodinen ja metrinen fraasirakenne, joissa fraasit ovat samanmittaisia mutta eri vaiheessa.

Selvimmin fraasirakenne kytkeytyy tanssiin masurkassa, joten käytämme sitä esimerkkinä. Esimerkiksi sopivaa vapaasti kuunneltavaa masurkkaa ei ole verkosta löytynyt, mutta seuraava kappale lienee useimmille tuttu. Tässä kaikki säkeet alkavat ykkösellä, joten melodiset ja metriset fraasit ovat samanlaisia.

16 tahdin fraasi	8 tahdin fraasi	4 tahdin fraasi		Joulu-	puk-	ki,	joulu-	puk-	ki,	valko-	par-	ta,	vanha	uk-	ki
			isku	1	2	3	1	2	3	1	2	3	1	2	3
			tahti	1			2			3			4
		4 tahdin fraasi		eikö	taak-	ka	paina	sel-	kää?	Käypä	tänne,	emme	pel-	kää!
			isku	1	2	3	1	2	3	1	2	3	1	2	3
			tahti	5			6			7			8
	8 tahdin fraasi	4 tahdin fraasi		Oothan	meil-	le	vanha	tut-	tu,	puuhka-	lak-	ki,	karva-	nut-	tu.
			isku	1	2	3	1	2	3	1	2	3	1	2	3
			tahti	9			10			11			12
		4 tahdin fraasi		Tääll' on	myös-	kin	kiltit	lap-	set,	kirkas-	silmät,	silko-	hap-	set.
			isku	1	2	3	1	2	3	1	2	3	1	2	3
			tahti	13			14			15			16

Iskut on numeroitu kaaviossa alkaen joka tahdin alusta ykkösellä, tahdit on numeroitu juoksevasti. Masurkan perusaskelikko sovitetaan 16 tahdin fraasiin, joka tässä kappaleessa on kokonainen säkeistö. 16 tahden fraasi sisältää kaksi 8 tahdin fraasia, jotka kumpikin näkyvät tanssissa: ensimmäisen fraasin aikana edetään rinnakkain potkumasurkan askelin, toisen fraasin aikana pyöritään polkkamasurkan askelin. Kumpikin 8 tahdin fraasi sisältää kaksi neljän tahdin fraasia, jotka myös näkyvät tanssissa: ensimmäisen fraasin aikana nainen tanssii miehen oikealla puolella, toisen aikana vasemmalla puolella, kolmannen fraasin aikana pyöritään myötäpäivään ja neljännen aikana vastapäivään.

Tahtia pitempien rakenneosien merkitys vaihtelee suuresti tanssilajista toiseen. Tanssin kaavaan kuuluva askelikko sovitetaan yleensä samanpituiseen jaksoon musiikissa. Vanhoissa tanssilajeissa, kuten useimmissa suomalaisissa kansantansseissa, tanssin kaava oli pitkä, usein koko kappaleen pituinen. Sittemmin kaavat ovat olleet lyhenemään päin. Hambo tanssitaan kahdeksan tahdin fraasiin, jenkka neljän. Eräät jenkan kuviot tanssitaan pitempään fraasiin, esimerkiksi spring-sottiisi kahdeksan ja amerikkalainen jenkka kuudentoista tahdin fraasiin. Valssissa, vaihtoaskelhumpassa, polkassa, cha cha chassa, rumbassa ja sambassa perusaskelikko on kahden tahdin pituinen. Valssissa ja humpassa askelikko voidaan kuitenkin yhtä hyvin aloittaa kummalla jalalla tahansa, joten nämä tanssit synkronoituvat vain yhden tahdin jaksoon. Polkassa tilanne on periaatteessa sama, mutta on olemassa vahva traditio, että mies aloittaa vasemman ja nainen oikean jalan askelikolla, joten polkan askelikko seuraa yleensä kahden tahdin jaksoa. Rumban, cha cha chan ja samban käytäntö on samanlainen kuin polkassa: lavoilla tanssi yleensä aloitetaan kahden tahdin jaksoon, mutta jos orkesteri sotkee jakson soittamalla väliin ylimääräisen parittoman tahdin, ei sitä tanssissa välttämättä oteta huomioon. Foksissa ja jivessä perusaskelikko ei mene tasan edes tahtijaon kanssa, joten näissä askelikko synkronoituu vain puolen tahdin jaksoon.

Myös perusaskelikkoa pitemmät jaksot voivat näkyä kuvioiden jaksotuksessa. Esimerkiksi pyörivissä tansseissa, kuten valssissa ja polkassa, on luontevaa pyöriä yhteen suuntaan yhden (8 tai 16 tahdin) fraasin ajan ja vaihtaa suuntaa fraasin rajalla. Tämä käytäntö on kuitenkin hyvin joustava jo senkin takia, että tanssilavalla tila ei aina riitä aiotun kuvion tanssimiseen.

Kappaleen rytmisen rakenteen ylimmällä tasolla on usein vielä oma kaavansa. Kappale voi koostua yhdestä tai useammasta melodisesti erilaisesta osasta, joista ensimmäisenä esiintyvää merkitään kirjaimella A, toisena ilmaantuvaa kirjaimella B jne. Yksinkertaisimmissa kappaleissa on vain yksi osa, joka toistuu muutaman kerran, vähän vaihtelevammissa kappaleissa A-osa ja B-osa vuorottelevat, mutta osat voivat muodostaa myös monimutkaisempia sarjoja kuten AABAAB, ABAABA, ABACABAC jne. Osien vaihtelulla ei yleensä ole kovin suurta merkitystä tanssille, mutta toisinaan ne ovat tunnelmaltaan sen verran erilaisia, että kuhunkin osaan voi eläytyä vähän eri tavalla.

Kappaleen koko kaavaan sisältyy usein lisäksi alkusoitto eli intro ja joskus loppusoitto eli outro tai yksi tai useampi välisoitto. Intro on tyypillisesti muutaman tahdin pätkä, josta tanssijat voivat tunnistaa kappaleen tempon ja metrin. Pitkään fraasiin tanssituissa lajeissa, erityisesti siis masurkassa ja hambossa, intro kertoo myös ennakkoon ensimmäisen fraasin alkukohdan eli sen kohdan, josta tanssi alkaa. Outro on lähinnä tyylikeino; sen alkamisesta voi usein arvata kappaleen loppukohdan, mutta arvaus voi mennä pieleen, koska outro voi olla erimittainen kuin odottaisi. Intro ja outro eivät mitenkään järjestelmällisesti kuulu tanssilavoilla soitettuun musiikkiin. Kappaleet voivat alkaa ilman introa ja päättyä ilman outroa.

Intron, A- ja B-osan sekä outron havainnollistamiseksi kuunnelkaamme edellä esimerkkinä käytettyä kappaletta Keinu kanssani). Kappaleen alussa oleva 8 sekunnin instrumentaalinen intro erottuu selvästi oman sävelkulkunsa ja esitystapansa perusteella. A-osa alkaa intron jälkeen, siis kohdasta 0:08 ja kestää 15 sekuntia. Kohdassa 0:23 A-osa alkaa uudestaan. A-osaa hiukan dramaattisempi B-osa alkaa kohdasta 0:37 ja jatkuu kohtaan 0:52. Sen jälkeen A-osa toistuu vielä kerran laulettuna. Kohdassa 1:07 A-osa alkaa uudelleen, mutta nyt instrumentaalisena, ja toistuu kaksi kertaa. Kohdassa 1:36 alkaa B-osa instrumentaalisena. Kohdassa 1:51 A-osa alkaa uudelleen instrumentaalisena. Kohdassa 2:05 A-osa alkaa jälleen laulettuna ja toistuu kaksi kertaa. Kohdassa 2:34 alkaa B-osa laulettuna. Viimeinen A-osa alkaa edelleen laulettuna kohdassa 2:49. Kohdassa 3:04 alkaa kappaleen päättävä laulettu outro. Kappaleessa toistuu siis jakso AABA kolme kertaa, ensin laulettuna, sitten instrumentaalisena ja sen jälkeen taas laulettuna. Lauletuissa jaksoissa on myös samat sanat.