Jenkka

Historia
Musiikki
Askelikko
Otteet
Jenkan harjoittelu
Tavallisimmat ongelmat
Muunnelmat

Historia

Jenkan kantamuoto on sottiisi, joka saapui meille tiettävästi 1800-luvun lopulla. Sottiisin nimi, alkukielellä schottische, viittaa Skotlantiin, mutta tanssi ei ole kotoisin sieltä vaan Saksasta. Schottische oli suunnilleen sama tanssi kuin rheinländer, ja se oli alun perin polkan hidas muoto, myös baijerilaiseksi polkaksi sanottu. Tanssin saksalaiseen alkuperään viittaavat myös jenkan rinnakkaisnimet saksanpolkka ja tyyskä. Osa lähteistä yhdistää sottiisin myös écossaise-nimiseen kontratanssiin; sana "schottis" selitetään sanan "écossaise" muunnelmaksi. Suomalaisen sottiisin askelikko on muuten samanlainen kuin jenkan, mutta siitä puuttuvat hypyt. Sottiisi muuttui hyppyjenkaksi vuoden 1900-paikkeilla, ja nimi vaihtui samoihin aikoihin. Sanan "jenkka" alkuperää ei tiedetä. Myöhemmin jenkasta on syntynyt paikallisia muunnelmia.

Musiikki

Jenkan tahtilajoksi kirjoitetaan nuoteissa tavallisesti 2/4, mutta tanssilajina jenkka on selvästi nelijakoinen, eli oikeampi merkintä olisi 4/8. Jenkka on teräväiskuista, musiikki kertoo että kysymysessä on hyppytanssi eikä lattian pintaa seuraava liitelevä tanssi. Suositeltava tempo on 42--43 tahtia minuutissa.

Jos tempoero tasoitetaan nopeuttamalla jenkkaa tai hidastamalla polkkaa, havaitaan että ne muistuttavat toisiaan aika paljon. Yksi ero on, että jenkassa ei jaeta iskuja 1 ja 3 niin innokkaasti kuin polkassa, ja jos nämä iskut esiintyvät jaettuina, ne jaetaan usein kahdeksi samankorkuiseksi säveleksi. Esimerkkejä jenkkakappaleista:

Muunnelmat

Perusaskelikko Sottiisi Vaihtoaskelpyörintä Kaartojenkka Vastakkain Pyörimäjenkka Pitkä pyörintä Pyörintä suuntaa vaihtaen Pannukakut Käden ali Kiertojenkka Kiepsu Jammaus Tasa-arvosottiisi Lyöntijenkka Palpankilli Hevosmiehen jenkka Sik-sak Sivuaskeleet Valjakko Köynnös Kainalosta kainaloon Ålandsschottis Pariisinpolkka Ruotsalainen Amerikkalainen jenkka Islantilainen jenkka