Hambo

Perusaskelikko

Yleistä

Hambo on tanssina omaperäinen ja erilainen kuin muut tunnetut lavatanssit. Se on aikaisemmin ollut tunnettu lähinnä kansantanssijoiden keskuudessa, mutta viime vuosina se on alkanut levitä tanssilavoille polkan, jenkan ja masurkan kaltaiseksi perinnetanssiksi.

Hambo on syntynyt Ruotsissa vuoden 1900 tienoilla. Sen juuria on etsitty polskasta ja masurkasta, jotka ovat hambon tapaan kolmijakoisia ja kuuluvat hamboa vanhempaan ruotsalaiseen tanssiperinteeseen. Tutkimuksen perusteella uskotaan kuitenkin, että hambo ei ole syntynyt vähittäisen evoluution vaan äkillisen innovaation kautta. Tanssin nimi tulee Hampurin kaupungista.

Musiikki

Hambomusiikki muistuttaa masurkkaa, ja orkesterit soittavatkin toisinaan masurkan pariksi hambon, vaikka se usein kuulutuksissa ilmoitetaan masurkaksi. Nopeaa hamboa voikin hyvin tanssia masurkan askelin. Masurkkamusiikki sen sijaan sopii huonommin tanssittavaksi hambon askelin.

Rytmi kirjoitetaan 3/4, mutta hambo ei ole valssin tapaan tasaisesti kolmijakoinen. Ensimmäinen isku on erisävyinen kuin toinen ja kolmas, eli tahdin kolme iskua muodostavat kuvion 1+2 tai "dii daa daa". Ensimmäinen isku on melko vahvasti painottunut. Melodiassa ykkönen kulkee usein vastakkaiseen suuntaan kuin kakkonen ja kolmonen. Neljäsosanuotin iskut hajoavat hyvin usein kahdeksi säveleksi suhteessa 3/16+1/16, ja jälkimmäinen 1/16 on tyypillisesti korkeampi kuin edeltävä 3/16.

Soittajien tempot saattavat vaihdella laajoissa rajoissa, vähän päälle 30 tahdista minuutissa yli 50 tahtiin minuutissa. Tanssin kannalta sopivin tempo on noin 43 tahtia minuutissa. Askelikko on normaalisti kahdeksan tahdin pituinen. Levytetyissä hamboissa tavataan yleisesti poikkeavia säerakenteita, mutta tanssimusiikissa niitä tulisi välttää.

Esimerkkejä hambokappaleista:

Viitteitä