Cha cha cha

Historia

Cha cha cha on alkuperältään kuubalainen populaaritanssi. Musiikin kehitti säveltäjä Enrique Jorrín danzónin pohjalta. Tanssin alkuperäinen nimi oli cha-cha-chá, paino viimeisellä tavulla. Jorrínin kerrotaan keksineen nimen kuunnellessaan tanssijoiden jaloista lähtevää ääntä.

Musiikki

Cha cha chan tahdissa on neljä iskua, mutta perusyksikkö on pikemminkin tahtipari eli kahdeksan iskua. Tanssissa kahdeksan iskun jaksot tulevat esille vielä selvemmin kuin musiikissa. Koska 7 ja 8 ovat vaikeita lausua musiikin tahtiin, lasketaan tavallisesti vain neljään. Kahdeksan iskun jakson ensimmäistä iskua sanotaan silloin isoksi ykköseksi ja jälkimmäistä (viidennelle iskulle osuvaa) pieneksi ykköseksi. Tarkoitus on, että askelikko aloitetaan isosta ykkösestä. Tempoksi määritellään eri lähteissä 30-34 tahtia/min.

Esimerkkejä cha cha cha -kappaleista:

Iskut ovat teräviä ja täsmällisiä. Perinteisessä esitystavassa soitetaan lehmänkellolla kilahdus jokaisen iskun kohdalla iskun terävöittämiseksi. Askelikossa neljäs ja kahdeksas isku ovat jaettuja, eli rytmi on 1 2 3 4&5 6 7 8&, mutta musiikissa on jaettuja iskuja paljon enemmän.

Cha cha challe on tyypillistä, että säe alkaa kohotahdilla (ennen ykköstä) ja sävelet tulevat ryöpsähdyksinä. Ryöpsähdysten välissä laulussa on melko pitkät tauot:

12341234123412341234
   Ryt-mibo-le-ronkun kai-kuutaas           saa-vut-han         kei-nu-maan            
        Has-taman- ja-na          Re- bec-ca    onai-ka men-nä          mun men-nä                  
            Ba- ha-ma      Ba-ha-ma Ma-ma      Gotthe big-gesthouseintownBa-ha-ma ma-ma                  

Cha cha cha näyttää käytännössä olevan rytmisesti aika vaikea tanssi, yleisesti soitetuista lajeista toiseksi vaikein (rumba on ylivoimaisesti vaikein). Cha cha chata on joskus pidetty niin vaikeana, että joisain tanssikouluissa sitä on tahallisesti opetettu väärään rytmiin. Kuitenkin hyvin soitetussa cha cha chassa ykkönen on vahvasti korostettu. Sen huomaamiseksi kannattaa kuunnella vähän pitemmpiä jaksoja kuin yksittäisiä tahteja.

Edellä linkin takaa löytyvä Keinu kanssani -esityksen alku on hyvä esimerkki. Ensin tulee melko pitkä, 14 sekunnin instrumentaalinen intro. Sitten kaikki soittimet vaikenevat lyhyeksi hetkeksi. Yhden iskun täyshiljaisuuden jälkeen jouset palaavat ääneen pitääkseen yllä sykettä. Sitten ne vaikenevat, ja solisti laulaa ensimmäiset kuusi tavua ilman säestystä: "ryt-mi bo-le-ron kun". Seitsemäs tavu "kai-" on kappaleen varsinainen aloituskohta, ja se on tietysti ykkönen. Sen kohdalla kaikki soittimet liittyvät mukaan. Kappaleen ensimmäiset 18 sekuntia ovat tämän iskun valmistelua. Kappaleessa on myöhemmin useita kohtia, joissa ykkönen on merkattu samaan tapaan mutta hiukan pienieleisemmin.

Perusaskelikko Huiskut Avaukset Olkakäännös Pistekäännös Pannukakut Kädenalipyörähdys Kaksoiskädenalitus Kävely Ikkuna Portti Viuhka Lätkämaila Vasen käännös Hartiahuivi Pyyhe Sombrero Kursseja