Suomalaisen kansantanssin tunnusomaiset piirteet

• Kaikki suomalaiset kansantanssit ovat seurustelutansseja. Joidenkin maiden perinteessä yleiset esiintymistanssit, joissa yksi tai useampi tanssija esiintyy passiiviselle yleisölle, ovat suomalaiselle kansanperinteelle täysin vieraita.
• Tansseissa on tavallisesti tyttöjä ja poikia yhtä paljon.
• Sukupuolet ovat tanssissa tasa-arvoisia mutta niiden roolit ovat erilaisia.
• Tansseissa esiintyy runsaasti symmetriaa sekä paikan, ajan että sukupuolen suhteen. Hyvin tyypillistä on vuorottelusymmetria: esimerkiksi saman vuoron tanssivat ensin pääparit ja sitten sivuparit, tai ensin yläpuoli ja sitten alapuoli, tai ensin pojat ja sitten tytöt, tai neliössä ensin sivut ja sitten kulmat, tai samat parit ensin yhteen suuntaan ja sitten toiseen. Aikasymmetria ilmenee myös toistona, esim. siten, että tanssi alkaa ja loppuu samalla vuorolla, tai että kukin vuoro koostuu muuttuvasta osasta ja samanlaisena toistuvasta, laulun kertosäkeeseen rinnastettavasta osasta. Informaatioteoreettisesti tarkastellen symmetria on taloudellinen tapa toteuttaa vaihtelua; toisin sanoen monimutkaisilta näyttävät vuorot on helpompi muistaa rakenteen säännöllisyyden ansiosta. Sama periaate on yleinen myös kansanrunoudessa.
• Suomalaiset tanssit jakaantuvat tyylillisesti kahteen ryhmään: läntisiin ja karjalaisiin. Läntinen alue kattaa tässä suurimman osan maata aina Savoa myöten. Karjalaiset tanssit ovat saaneet vaikutteita Venäjältä, läntiset Ruotsin kautta. Jako ei mene puhtaasti maantieteen mukaan, sillä osa Karjalassa muistiin merkityistä tansseista on tyyliltään selvästi läntisiä; itäinen tyyli sen sijaan ei ole mainittavasti levinnyt Karjalan ulkopuolelle. Eroja on askelikoissa, peruskuvioissa, tanssiasennoissa ja tanssien rakenteessa. Läntiset tanssit tanssitaan yleensä vakiintuneen kaavan mukaan, karjalaisissa tansseissa sen sijaan esiintyy usein miesten soolovuoroja, joissa kukin tanssija voi vuorollaan esittää taitojaan omilla kuvioillaan. Käsi kädessä tanssittaessa pidetään läntisissä tansseissa kädet olkapään korkeudella, karjalaisissa alhaalla. Vapaa käsi on läntisissä tansseissa ainakin pojalla nyrkissä vyötäröllä, karjalaisissa irrallaan alhaalla. Tytön käsi voi molemmissa tyyleissä olla myös hameessa. Juoksuaskeleet ovat karjalaisissa tansseissa joko matalaa puolijuoksua tai uhtuanaskelta, läntisissä tansseissa tavallista juoksua. Polkka on karjalaisissa tansseissa harvinaista, ripaska ja muut vastaavat askeleet taas ovat lännessä tuntemattomia.