Suomalaiset kansantanssit ovat rakenteellisesti huomattavsti monimutkaisempia kuin nykyiset seuratanssit. Jälkimmäisissä tanssi koostuu yleensä melko yksinkertaisista muutaman askeleen peruskuvioista, jotka voivat seurata toisiaan mielivaltaisessa järjestyksessä, kunhan tanssisuunnat ja jalan paino sopivat yhteen. Useimmissa kansantansseissa peruskuviot muodostavat edelleen isompia kokonaisuuksia eli vuoroja, ja vuorot seuraavat toisiaan ennalta sovitussa järjestyksessä. Tanssien rakenteessa on siis kolme tasoa:
Tämän sivuston ohjeissa tanssin kulku on yleensä kuvattu taulukkomuodossa tasoilla 1 ja 2 siten, että vasemmassa sarakkeessa on vuoron nimi ja oikealla vuoron osat. Jälkimmäiset noudattavat usein vakiokaavaa, joka toistuu tanssista toiseen. Vakio-osat on kuvattu omalla sivullaan ja niihin on tanssiohjeissa viitattu linkeillä. Jos vuoron osa ei noudata mitään vakiokaavaa, se on kuvattu ohjeissa yksityiskohtaisemmin, tarvittaessa askel askeleelta.
Vuorot sisältävä sarake saattaa näyttää taulukossa turhalta, koska siinä ei ole muuta kuin vuorojen nimet. Käytännössä vuorostruktuuri on kuitenkin hyvin tärkeä tanssin muistamisessa. Jos kansantanssijalta kysyy, miten tanssi menee, hän luettelee yleensä ensin vuorojärjestyksen ja vasta erikseen kysyttäessä vuorojen osat. Tämä on myös se tapa, jolla tanssit käytännössä muistetaan.
Vuorojako ei aina ole yksikäsitteinen. Jossain ohjeessa saattaa tietty sarja olla yhtenä vuorona ja toisessa useampana. On muistettava, että kansantansseja ei ole alun perin tanssittu kirjoitettujen ohjeiden mukaan, joten ei voi sanoa, että yksi jako on oikea ja muut vääriä. Tällä sivustolla on tulkinnanvaraisissa tapauksissa pyritty valitsemaan se vuorojako, joka parhaiten tukee tanssin muistamista.
Palvelimessa on käytetty seura- ja kansantanssiohjeissa myös vähän erilaista notaatiota kuvioiden keston ja ajoituksen mekitsemisessä. Seuratanssissa lasketaan tahteja ja tahdin sisällä iskuja. Kansantanssijat taas laskevat yleensä askelia tai askelikkoja. Nämä sopivat hyvin kuvion keston mitaksi, jos koko tanssi tanssitaan samalla askelikolla tai useammalla samankestoisella askelikolla. Monissa tansseissa on kuitenkin radikaaleja askelikon vaihdoksia, esimerkiksi jaksoja, joissa otetaan samassa ajassa kaksi kertaa niin monta askelta kuin toisessa jaksossa.
Käytetty yksikkö ilmenee osien kestoa kuvaavassa taulukon sarakkeen otsikosta. Mittana on pyritty käyttämään helpointa sellaista yksikköä, jonka ajallinen kesto säilyy samana läpi tanssin. Yksiköt ovat helpommasta vaikeampaan seuraavat:
Käytännössä vaihtoehto 2 tarkoittaa yleensä samaa kuin 3, mutta askelikko on tanssijoille tutumpi yksikkö.