Hallin lava (Perniö, Salo)

[kuva]

Kuvat Matti Jokinen 11.8.2017, Perniön Sisu ry:n arkistot

Historiaa

1952–1953, yhteistyöllä alkuun

Perniön Metallityöväenliiton ammattiosasto ry (nro 180) ja Perniön Urheilijat ryhtyivät suunnittelemaan tanssilavaa Perniöön. Paikka löytyi Kyynämäentien varrelta Suonpään pientilalta. Lavan tontti oli vuokra-alue. Rakentaminen tehtiin yhdessä talkootyönä, jossa ilmeisesti metallimiehet häärivät enemmän kirvesmiehinä. Rakennusaineet saatiin osintalollisilta, koska urheiluseuran edustajilla oli hyvät yhteydet metsänomistajiin. Lavan tontti lopulta vuokrattiin maanomistajalta. Lavan nimi juontaa lähellä olevasta Hallisuosta – ikivanha paikallinen nimi.

1954, Hallin lava menestyy

Ensimmäiset tanssit pidettiin helluntailauantaina 5. kesäkuuta 1954. Aluksi esiintyjät olivat paikallisia orkestereita. Vähitellen myös nimekkäämpiä esiintyjiä. Sen ajan kuuluisuuksia kävi runsaasti Perniössä. Esimerkkeinä mm. Annikki Tähti, yleisöä noin 700 henkilöä, Laila Kinnunen, läsnä 500 tanssijaa. Tanssiva yleisö koostui Perniön, Salonseudun ja Tenholan alueilta jne. Menestys oli alusta asti hyvä.

Perniön Metallintyöväen ammattiosasto 180 ry käytti tuotot paikalliseen sairaskassaansa. Perniön Urheilijat ry puolestaan urheilutoimintansa ylläpitoon.

1955, tanssilavasuosion huipulla

Tavallisesti tuohon aikaan lavalle pääsi mukaan ensimmäisen kerran ripille pääsyn jälkeen. Kotoa oli yleisesti ehtona, että ripiltä pitää päästä, ennen kuin tansseihin lähdetään!

Nuorisoa oli silloin runsaastikin mukana, kun myöhemmin yleisö oli melkein kokonaan pariskuntia.

Vielä 50-luvulla ja myöhemminkin yritettiin lavalle aidan alta, ja joskus onnistuttiinkin. Tähän intoutuivat erityisesti nuorukaiset. Tosin usein oli huono tuuri; housut tarttuivat piikkilankaan ja vaate meni rikki! Sen jälkeen saattoi hyvin arvata, mitä kotona sitten sanottiin!

1956–1958, Hallin lavalla väkeä harvassa

Kiinnostus Hallin lavaan jatkui mukavasti, kunnes alkoi kuulua huhuja ja näkyi myös toteutusta suurlavan tulosta Perniön asemaseudulle. Syynä koko kymmenluvun jatkunut tanssibuumi, jonka avulla eri yhdistykset keräsivät menestyksekkäästi varoja toimintaansa varten. Näin myös Perniön Nouseva ry, urheiluseura sekin.

1959, Hallin lavan omistajuus vaihtuu

Hallin lavan toiminta romahti, kun Perniön Nouseva ry:n Kisakallion suurlava avattiin. Yleisö siirtyi Kisakalliolle. Esimerkiksi tämän kesän juhannusaattona Hallilla myytiin pääsyliput neljälle, ja heistäkin kaksi lähti pois! Orkesteri Ossi Runne, solistinaan Eila Pellinen, soittelivat omaksi ilokseen kuitenkin koko illan. Toiminta tuotti tappiota, jolloin perustajayhdistyksistä Perniön Urheilijat ry päätti luopua lavan toiminnasta. Omistus siirtyi kokonaan Metallityöväenliiton Perniön osastolle. Myös osasto halusi luopua lavasta.

Näin silloisetPerniön Sisu ry:n päättäjät saivat tietoa lavan myynnistä. Olihan metallimiehiä molemmin puolin kaupantekoa. Niin sopimus tehtiin melko nopeasti ja lavan luovutus tapahtui jo 30.9.1959. Tosin Perniön Sisu ry:n järjestämät ensimmäiset tanssit olivat jo 22. heinäkuuta! Takuumiehinä omistajanvaihdokselle oli kaksi urheiluseuran johtokunnan jäsentä. Otettiin iso riski.

Alku oli vaikeaa. Siirryttiin sunnuntai- ja keskiviikkotansseihin, joihin riitti jälleen yleisöä. Vähän myöhemmin järjestettiin uudelleen myös lauantaitansseja.

Kisakallion ja Perniön Nouseva ry:n puuhamies Paavo Heimo kysyi useasti sisulaisilta, (tuttuja saman työnantajan palveluksessa) apua heidän esiintyjälistoilleen. Paavolla kun ei alkuun ollut tuntumaa sen hetkisiin esiintyjiin ja orkestereihin. Hän sai myös sisulaisia joksikin aikaa sinne työporukkaan porttimiehen ym. tehtäviin! Eräässä vaiheessa kilpaileva lava halusi jopa yhteistyötä Kisakallion kanssa, mutta tähän ei Hallin lavan omistajien puolelta ollut halukkuutta.

1960–1970, sitkeää seuratanssiyrittämistä

Toiminta Hallin lavalla jatkui edelleen. Tuotto tansseista jäi ajoittain vähäiseksi, mutta toiminta pystyttiin jatkamaan. Oltiin sitkeitä ja sisukkaita. Kaiken kaikkiaan tämän ajanjakson aikana tehtiin talkoilla monenlaisia kunnostustoimenpiteitä. Merkittävä huomio on myös se, että v. 1969 Hallin lavalle asennettiin oma sähkölinja. Aiemmin sähkö saatiin mv. Mauri Porkan Mäntymäki-kiinteistön liittymän kautta.

Kisakallion hyvin menestyneessä toiminnassa alkoi näkyä vahvat hiipumisen merkit monista eri syistä. Suurin vaikuttaja lienee ollut Salon kaupunki ja sen diskoelämän nousu. Vuosi 1974 oli kilpailevan lavan viimeisin lähes täyden toimintakauden vuosi. Vain muutama vuosi ja Kisakallion toiminnan hiipuminen näkyi Hallin lavan yleisömäärissä nousevana suuntauksena. Tosin paljon pienemmässä mittakaavassa Kisakalliota ajatellen.

1970–1975, sisulaisella sisukkuudella seitsenkymmenluvulla

70-luvulla lavaa laajennettiin varastolla ja orkestereiden pukuhuone- ja taukotilalla. Varastotilaa tarvittiin, koska v. 1975 aloitettiin myös bingotoiminta, jonka idea syntyi seuran pikkujoulusta. Pelaaminen on jatkunut poikkeuksetta jo yli 40 vuotta. Se tuo varoja omalta osaltaan seuran urheilutoiminnan ylläpitämiseen. Näihin aikoihin lavalla järjestettiin jopa koirien haukkujaiset ulkopuolella tanssi-iltojen.

1980–1990, sisulaiset sen saivat aikaan

Vuosi toisensa jälkeen toiminta on jatkunut kesäaikana säännöllisesti. Näihin aikoihin alkoi myös yleisöä ilmaantua laajemmaltakin. Samalla sekä juhannusaattoillan sekä erityisesti Laurin markkinat -tanssit nostivat yleisömäärää tanssi-illoissa kaiken aikaa.

Orkesterin taustoitus uusittiin ja perniöläinen Ilkka Kaskia maalasi kesäisen maiseman stagen takaseinälle. Lava sai myös ulkoiselle julkisivulleen luonnonoksista tehdyn käsityönomaisen nimensä Hallin lava.

[kuva]

1994, juhlavuosi vakiinnuttaa lavan toiminnan

Nyt haettiin anniskelulupa virkistykseksi lavayleisölle ja tanssijoille. Mitään häiriöitä uusi viihtymisen muoto ei aiheuttanut – onneksi. Tosin poliisiviranomaiset tekivät usein tavanomaisia tarkastuskäyntejään tanssi-iltoina, kuten asiaan kuuluukin. Rakentamisesta mainittakoon wc- ja lipunmyyntikojun uusimiset. Elettiin lavan 40-vuotisjuhlavuotta.

Tällä vuosikymmenellä ryhdyttiin pitämään tansseja joka kesälauantai, joka olikin oikea ratkaisu. Se vakiinnutti paikan tietoisuuden tanssivan yleisön keskuuteen. Yleinen lama-aika näkyi vain hienoisesti Hallin lavan suosiossa. Vapaa-ajalla haluttiin unohtaa arjen ankeudet.

Hallin lava uusi ilmettään vahvasti 2000-luvulle tultaessa. Uusi lattia hohtaa sopivan liukkaana ja soittajien koroketausta luo lisää tunnelmaa. Seinämaalauksen taiteili Ilkka Kaskia.

2000-luvulla tasaista tanssimusiikin tahtiin, bingoa pelaten

Nykyvuosituhannella toiminta on jatkunut kesäkuukausina poikkeuksetta koko ajan. Markkinointiin on myös panostettu julistein ja esittein. Olihan vuosi 2004 lavan toiminnan 50. vuosi! Tämä huomioitiin myös tanssikauden aikana.

Lisäksi 2000-luvulla on tehty erilaisia remontteja ja uudistuksia. Näkyvin ja tärkein muutos oli tanssilattian uusiminen v. 2007, mikä onkin saanut runsaasti kiitosta tanssinharrastajilta.

Terassialueen laajentaminen oli seuraava toimenpide. Melko merkittävä muutos oli myös se, että annettiin vapaa pääsy itse lava-alueelle ja vain tanssiväen tuli lunastaa liput.

Kuluneen vuosituhannen puolivälissä Hallin lavan erityistapahtumaksi muodostui suomalaisen iskelmätaivaan ja tanssikulttuurin kiintotähden Eino Grönin vierailut Hallin lavalla. Tämä tapahtumaketju alkoi taiteilijan omasta aloitteestaan jo vuonna 2009. Kesäistä lavakautta ajatellen noin 1200 lipun lunastaneiden keskiarvo sai selvän lisän Eikan ansiosta.

[kuva]

Koko kansan tuntema suosittu taiteilija Eino Grön huomioi Hallin lavan ajaessaan kerran 52-tietä. Lava-alue kun oli tullut paremmin esiin, maa-alueen vuokraajan tehdessä merkittävää puuston harvennusta. ”Tuolla en ole vielä ollutkaan”, tuumi Grön, ja otti yhteyttä Perniön Sisun puheenjohtajaan. Siitä alkoi katkeamaton Eikan tanssit Hallin lavalla Perniössä.

Vireän toiminnan ansiosta ja kotiseudun vuodenajoista johtuen v. 2008-2009 vaihdettiin kaikki lavan ikkunat uusiin. Melkoinen talkootyö tekijöiltä ja asentajilta.

Alkoi lavan 60. toimintavuosi, joka kansallisesikin ajatellen on kunnioitettava saavutus. Tehtiin myös runsaasti parannus-ja ehostustoimenpiteitä juhlavuoden kunniaksi. Aluetta ympäröi nyt kokonaan uusittu maisemallisesti miellyttävämpi aitarakenne. Lava on ulkomaalattu ja ikkunat uudistettu. Merkkivuosi huomioitiin eri tavoin lavan sisustuksessa. Lisäksi lavan kärkisalkoon nostettiin Hallin lavan oma viiri, kuten tämän lavaesittelyn aloituskuvasta voi nähdä.

Edelleen v. 2017 hankittiin Teijo-Talot Oy:ltä uusi ajanmukainen grillikioskirakennus lavan pihapiiriin.

Tanssit jatkuvat taas tulevinakin kesinä uusien ja miksei tuttujenkin orkestereiden tahdissa. Ehkä jotain uuttakin? Bingoa unohtamatta. Yksityistilaisuuksia on ollut vuosittain muutamia ja piha-alue on ollut jopa kirpputoritapahtumapaikkana.

Jo vuosikymmeniä on juhannusaattoillan tansseihin kuulunut ohjelmaan myös kokko, vaikka Hallin lava on ns. kuivan maan tanssipaikka. Turvallisuudesta on aina pitänyt huolen juuri 100 vuotta täyttänyt Perniön VPK.

Lopuksi

Sisulaiset ovat osanneet toimia oikein ja tasapuolisesti seuran varainhankinnan ja urheilutoiminnan kesken. Molempia asioita, taloutta ja liikuntaa on viety eteenpäin selvin tavoittein – siinä onnistuen. Se on pitkällä aikavälillä jokaiselle yhdistykselle tärkeää.

Lisäksi, talkootyö on se voima, jolla on toimittu. Ilman talkoolaisten suurta apua ei toimintaa Hallilla olisi. Ilman tekijöitä ei ole tekoja. Mutta, ilman tanssivaa yleisöä ei myöskään voi menestyä. Pitkäaikaisesta toiminnasta Hallin lavalle myönnettiin paikallinen tunnustus –Perniö mitali– itsenäisyyspäivänä v. 2017.

Perniön Sisu ry:n väki kiittää yleisöään, yhteistyökumppaneitaan ja toivottaa tervetulleeksi Hallin lavalle Perniössä, kun uusi tanssikausi taas alkaa!

Talkoontekijöitä taustalla

Perniön Sisu ry:n lavarakennuksen oston takaajat Lahja Silander ja Olavi Lahti v. 1959

Musiikkituotannon hankinta eli orkesterit

Lavaisännät

Lavatoimikunnan puheenjohtajat

Muita

Lisäksi viime vuosien ja nykyistä henkilökunta: Tanssit/Työryhmät I–III vuoroviikoin, joissa jokaisessa 10henkilöä (järjestyksenvalvojat, ravintolahenkilökunta ja lipunmyynti/tarkastus). Erilliseen bingoryhmään kuuluu lisäksi 10 henkilöäviikoittain.