Rämälän lava (Kouvola)

Rasi-Rämälä oli 1900-luvun alussa 150 asukkaan ja 40 savun kylä. Kesäisin kokoonnuttiin Huippumäelle, kun sopivaa rakennettua paikkaa ei lähitienoilla ollut. Vilho Taavinpoika Laapas (1899--1980) päätti korjata tilanteen. Hän jakoi kevättalvella taloihin viestin, jossa luki: Jokaisesta talosta pitäisi viedä kolme tukkipuuta sahalle ja tuoda valmis sahatavara lavan rakennuspaikalle Kotokankaalle. Sahatavarasta maksetaan myöhemmin käypänen korvaus - jos jaksetaan". Ainekset saatiin ja 8×8 -metrinen avolava rakennettiin talkoilla keväällä. Helluntaina pidettyjen avajaistanssien tuotolla maksettiin rakennustarpeet, ja vähän jäi ylikin.

Alkuvuosilta on säilynyt niukasti asiakirjoja, mutta lavaa ilmeisesti pyöritti Etelä-Valkealan suojeluskunnan Rämälän kyläosasto. Kyläosastot eivät saaneet omistaa kiinteistöjä, joten muodolliseksi omistajaksi perustettiin Rasi-Rämälän pienviljelijäyhdistys.

Sään armoilla ollut avolava alkoi pian lahota, ja se oli osoittautunut liian pieneksikin. Uusi kahdeksankulmainen lava valettiin betonista, mutta sekin jäi kattamatta, kun sota siirsi huomion muihin asioihin. Vuonna 1941 tanssitilaa lisättiin siirtämällä penkit tanssilattian ulkopuolelle, ja samalla rakennettuun seinät ja katto. Vuonna 1955 rakennettiin erillinen orkesteritila, kioski, lipunmyyntikoppi, putka, varasto ja WC. Pärekatto vaihdettiin huopakatoksi vuonna 1980 ja vuonna 2000 uusittin penkit, pinnoitettiin lattia, maalattiin kaikki puurakenteet ja rakennettiin isompi kioski.

Lava alkoi hiljetä 1950-luvulla. Ulkopuolinen vuokraaja järjesti parina kesänä tansseja, joissa esiintyi aikakauden huippunimiä. Kyläläiset hoitivat talkoilla lipunmyyntiä ja kioskia. Väkeä tuli portin täydeltä, mutta vuokrarahoja ei tullut. Takaiskujen jälkeen lava nukahti.

2000-luvulla pieni aktiiviporukka on herätellyt lavaa henkiin. Tanssien lisäksi lavaa on vuokrattu erilaisiin juhlatilaisuuksiin.

Lähde: http://www.saunalahti.fi/~harama/index_tiedostot/Page378.htm